Tapasin viime viikolla Suomen kaakkoisimmassa osassa pari vanhaa tuttua ja bongasin yhden, vain vuoden vanhan tulokkaan. Puhun tietenkin golfkentistä. Aloitimme Imatralta, jossa suuren golfboomin aikaan, 1980-luvun loppuvuosina perustettu kenttä, lähentelee jo keski-ikää. Kauniisti vanhentunutta kenttää oli taas kerran mukava pelata ja heti ensimmäisellä yhdeksiköllä – sillä tyypillisellä karjalaisella koivikko-osuudella – panin mielihyvin merkille miten vierekkäin kulkevien väylien välimaasto oli hyvin putsattu ja nurmetettu. Pallo löytyi aina heti, mutta tiheä koivikko antoi – niin kuin pitääkin – mahdollisuuden vain chipata se takaisin väylälle.
Kenttää nyttemmin halkova moottoritie on saatu hyvin piilotettua eli sitä ei paljon näy, eikä se kuulu. Muistan kun kentän tärkein puuhamies, vuorineuvos Pentti Salmi, taisteli aikanaan tien tuloa vastaan, mutta onneksi Kosti Kuronen otti senkin mahdollisuuden huomioon, kun hän kentän alun perin reititti.
Tässä yhteydessä kannattaa mainita, että sain tänä kesänä käsiini vanhan lehtileikkeen, jossa kerrottiin nykyisen Imatran alueella, Tainionkoskella jo ennen sotia järjestetystä golfkilpailusta. Uutinen (Ylä-Vuoksi 14.9.1937) kertoi, että 745 metrin rata oli jaettu 9 kuoppaan ja että pallo pantiin ennen lyöntiä pienen puutikun päähän, jonka oli valmistanut Tornatorin rullatehdas Lahdessa. Kilpailun parhaat pelaajat tulivat Viipurista, mikä tarkoittaa sitä, että sielläkin pelattiin jo paljon ennen kuin seura, Viipurin Golf, vuonna 1938 perustettiin. Kilpailun järjestäjänä toimi, myös Tainionkoskella toimineen Tornatorin virkailijakerho.
Kiertomatkallamme oli seuraavana vuorossa aivan Imatran tuntumassa sijaitseva Holiday Club Golf. Paikan tarkempi osoite on Rauha, joka on tunnettu hotelleistaan ja kylpylöistään. Tämä vuoden vanha kenttä on rakennettu golfin kannalta ihanteelliseen hiekkapohjaiseen maastoon ja sen näyttävin osuus sijoittui suureen vanhaan hiekkakuoppaan, joka on nyt komeilla golfväylillä maisemoitu niin mainiosti, että jopa vanha ”vihollisemme” Luontoliiittokin voisi asiasta innostua. Jälkimmäisen ysin alkureiät kulkevat niin vaikeakulkuisessa maastossa, ettei sinne ole voinut kovin pitkiä reikiä sijoittaa. Niinpä kentän alkupää on lähes kilometrin takaysiä pitempi, mutta eipä se haittaa. Kentän on suunnitellut Katinkullassa vaikuttava Jari Koivusalo, jota on syytä onnitella tästä uudesta kauniista kentästä.
Kiertomatkamme kolmas kohde oli Viipurin Golfin Etelä-Saimaa golfkenttä Tuosan saaressa Lappeenrannassa. Vaikeaan maastoon isolla rahalla rakennettu kenttä ei jätä ketään kylmäksi, eikä varsinkaan maisemiensa osalta. Kaunis Saimaa on läsnä lähes jokaisella reiällä, joille lisämausteen antavat vielä sodan aikaiset Salpa -linjan rakennelmat. Kenttä ei todellakaan ole sieltä helpoimmasta päästä ja se joka Tuosan kentän kunnialla selvittää pärjää missä tahansa muualla.
Tällaisia kirjoituksia lisää! Oli todella mielenkiintoista lukea kokemuksia itselleni (vielä) tuntemattomista kentistä jossa mukana ripaus menneisyytta ja tarinoita. Tekee oikein mieli lähteä kokeilemaan uusia kenttiä. Kun aina itketään golfin tilasta, niin ehkä juuri kokemukset uusista kentistä ja vierailujen rohkaisu toisi, paitsi enemmän euroja seurojen kassaan, myös piristystä itse kunkin golfkokemuksiin. Itse olen menetetty tapaus luettuani vuosia kaikkia vihamielisiä juttuja greenfee-pelaajista ja koettuani itseni ei-tervetulleeksi pari kertaa, mutta asennemuutoksella ehkä muita tulijoita vielä olisi. Siis jos vierailijat olisivat oikeasti tervetulleita eikä vain mainoksissa. Omalla kohdallani olen muutaman vuoden ajan kanavoinut säästyneet green feet vuosittaiseen ulkomaan golfmatkaan perheen kanssa ja olen todella tyytyväinen. Kiitos nyrpeille klubeille siitä että löysin tämänkin idean.
Mukava kirjoitus Lassilta ja se tosiaan innostaa käymään noilla kulmilla kenttäkierroksella. Mukava myös nähdä, miten Lassi tuo kirjoituksessaan esille vierailla kentillä GF-pelaamisen hyviä puolia, kun aikaisemmin olen tulkinnut GF- ja pelilippupelaamisen olevan lähes kuolemansyntiin rinnastettavaa häpeällistä toimintaa. Jostain syystä tällainen asenne on pesiytynyt myös joidenkin golfkenttien jäsenistöön
Hienoa Lassi,loistavasti kirjoitettu! Harmi etten tiennyt tulostasi etukäteen. Olisi mieluusti tullut kanssasi kierroksille. T: Pitkä ja komee;)