Noin kymmenen vuotta sitten pelasin Jarkko Niemisen kanssa 18 reikää hänen kotiseudullaan Maskussa, Kankaisten Golfpuiston kentällä. Kierros oli golfharrastustaan vasta aloitelleelle Niemiselle uran viides.
Lämmitellessään rangella Nieminen tokaisi, että kun huomaan hänen lyönnissään tai pelissään jotain kehitettävää, hän ottaa mielellään neuvoja vastaan. Katselin hetken aikaa Niemisen lyömistä, kunnes vastasin hänen olevan teknisesti jo niin pitkällä, etteivät omat alkeelliset opetustaitoni enää riitä viemään häntä harrastuksessaan eteenpäin.
Niemisen lyönti oli juuri niin sulava kuin ammatikseen tennistä pelaavalta sopii olettaa. Tenniksen ja golfin lyöntiliikkeet ja lyönnin voimantuotto kun perustuvat pitkälti samoille lainalaisuuksille, ja silmän ja käden koordinaatio on golfia aloittelevalla tennisässällä jo lähtötelineissä huipputasolla.
Niemisen tasoitus oli kierroksemme aikaan muistikuvani mukaan noin 27, itse pelasin tasoituksella kolme. Kankaisten Golfpuiston takaysin pelasimme Niemisen kanssa tasan tulokseen 43.
Siitä, miten Niemisen golfharrastus sittemmin on jatkunut ja edistynyt, ei ole korviini huhuja kantautunut. Selvää kuitenkin on, että kykyjen sijaan kehittymisen esteenä on ollut käytettävissä oleva aika, joka on ollut tennisammattilaisen vaativassa arjessa väistämättä kortilla. Sen suhteen tilanne on oletettavasti muuttumassa.
Niemisen ainutlaatuinen tennisura päättyy tänään Hartwall Arenalla järjestettävässä The Final Night -tapahtumassa tennisikoni Roger Federeriä vastaan. Vaikka varsinaisesta kilpaurheilusta illan haaste- ja näytösotteluissa tuskin puhutaan, kyseessä on urheilutapahtuma, jota haluan ehdottomasti olla paikalla todistamassa.
Niemisen pitkä ja upea ura on kunnioitettava saavutus, jolle on syytä kumartaa syvään, mutta se ei ole syy miksi illalla katsomossa istun. Liput tapahtumaan ostin ensisijaisesti siksi, että Jarkko Nieminen on urheilijana aikamme suurimpia esikuvia, tenniksen Mikko Ilonen.
Tarina, joka tänään saa eräänlaisen päätepisteensä, on suomalaisittain ainutlaatuinen, eikä ole syytä odottaa, että tenniksessä saadaan vastaavaa hetkeen kokea. Vaikka Niemisen kilpaura tänään näyttävästi paketoidaankin, maskulaisen tarina tenniksen parissa ei tähän vielä pääty – The Final Night on vain viimeinen ilta ennen seuraavaa aamua. Tapahtuma on eräänlainen lähtölaukaus Jarkko Nieminen Tennis Academylle, jolle tapahtuman tuotot ohjataan.
Nieminen on hankkinut kilpaurallaan arvostuksen ja asiantuntijuuden, jolla on lajin parissa huomattavaa käyttöarvoa vuosikausiksi eteenpäin. Toivottavaa on, että Niemisen auktoriteettia ja kokemusta huippu-urheilusta osataan hyödyntää myös muissa lajeissa, golf mukaan lukien.
Niemisen nelinpelipariksi näytösottelussa asettuva ja uransa jo niin ikään lopettanut Teemu Selänne on jo golfin pariin liukunut asetuttuaan Selänne & Piltz Golf Academyn keulahahmoksi. Nieminen tuskin ottaa vastaavaa roolia golfopetuksen saralla, mutta golfin kiivaasti kilpaillulle huipulle pyrkivien on syytä ammentaa kaikki se oppi, joka Niemisellä on toisen vaativan yksilölajin kokemuksistaan tarjota. Jo tennisakatemian perustaminen todistaa, että oppinsa Nieminen aikoo myös auliisti jakaa.
Se, miten ja milloin Niemisen ja golfvalmennuksen tiet kohtaavat, on pitkälti myös golfista kiinni. Jo nyt on syytä lähteä Jarkko Niemistä vastaan.
Jere Jaakkola
Niemisen uraa tosiaan kuvaa se, että Federer tulee mielellään jäähyväisottelun pelaamaan. Ovathan ikätovereita, ja pelanneet jo aikanaan parina neluria Orange Bowlissa, eli 18-v epävirallisissa MM-kisoissa. Vastannee sitä jos Ilonen joskus aikanaan kun lopettaa, kutsuisi Rory McIlroyn tai Tiger Woodsin Suomeen pelaamaan näytösottelun, tuhansien katsojien edessä, ja kyseinen maailman huippu vastaisi että totta kai tulen! Toivottavasti Ilonen tai joku muu suomalainen golfari joskus tekee sellaisen uran, että tuollainen voisi toteutua. Jos oikein muistan jonkun lehtijutun, Nieminen oli yli 10 vuotta peräkkäin sadan joukossa vuoden päättyessä, ja samaan on nykypelaajista pystynyt vain neljä pelaajaa.