58-vuotiasta takavuosien mestaripelaajaa on alkanut vaivata sama ”tauti” kuin meitä muitakin vanhoja eli mitä vanhemmiksi tulemme, sitä parempia (muistaaksemme) olimme. Normanin näilläkin sivuilla esiintynyt väite siitä, että hän olisi parhaimmillaan lyönyt Tiger Woodsin, kuuluu epäilemättä juuri tähän samaan taudinkuvaan.
Greg Norman oli tietenkin häikäisevän hyvä golfari, joka hallitsi suvereenisti pelin kaikkia osa-alueita viettäen tästä syystä vuosia maailman listan ykkösenä. Vaikka Norman hätyytteli säännönmukaisesti kärkeä lähes kaikissa osallistumissaan kilpailuissa, hän ei oikein koskaan osannut niitä voittaa ja juuri tämä ominaisuus teki sen, ettei miestä voi koskaan verrata eräänlaisella ”tappajaluonteella” varustettuun Tiger Woodsiin. Välillä näytti siltä, että hänellä kävi vähän huono tuuri muutamissa missatuissa Majoreissa, mutta pitempään miestä tarkkailleena voin vain todeta, että päästä se oli lopulta kiinni. Hän kesti huonosti johtoasemassa ja kun tärkeässä paikassa piti viimeisellä reiällä nostaa pallo vain viheriölle, meni mies lähes täydelliseen kokovartalokipsiin ja lyönti saattoi missata greenin lähes 30 metrillä. (Masters-86, U.S.Open 1984) Eräänlaisena kuriositeettina mainittakoon, että vuonna 1986 Greg Norman johti kaikkia neljää Majoria lauantaina kolmen kierroksen jälkeen. Hänen nöyryyttävin kokemuksensa oli kuitenkin vuoden 1996 Masters, jota hän johti kuudella lyönnillä ennen viimeistä kierrosta, joka päättyi lyöntimäärään 79. Saman kilpailun ensimmäisellä kierroksella hän oli sivunnut kilpailun kierrosennätystä 63.
Norman, jonka siis kaiken järjen mukaan piti voittaa reilusti toistakymmentä Majoria, onnistui niissä ja vain British Open’issa, lopulta vaivaiset kaksi kertaa. Turnberryssä vuonna 1986 hän kehitti alkukierroksilla niin reilun etumatkan, että vaikka hän, caddiensä mukaan, oli viimeisen kierroksen aikana täysi hermoraunio, ei kenenkään onnistunut miestä tavoittaa. Royal St. Georgessa vuonna 1993, hän oli viimeisen kierroksen alkaessa taas sen verran kaukana kärjestä, että saattoi pelata, kaukana edellä, rennon kierroksen 64, joka sitten, aivan yllättäen, riittikin voittoon.
Joskus 15 vuotta sitten Greg Norman oli pariinkin otteeseen tulossa kylään tänne mummonsa kotimaahan, mutta vaikka täällä päässä kaikki oli valmiina ”oman” pojan juhlavaan vastaanottoon, onnistui hän, kummallakin kertaa, perumaan tulonsa aivan viime tunteina. Tietysti hän voisi vieläkin poiketa, mutta uutta golfarisukupolvea ei tämä takavuosien virtuoosi jaksane enää kiinnostaa.
Eiköhän Gregin heitto ole enemmänkin provo. Eikä käy kieltäminen, etteikö Great White Shark parhaimmillaan olisi ottanut otteen jopa Tigerista. Harmi tosiaan, ettei Oulaisista Luukkosen suvun jälkeläinen koskaan tänne ehtinyt. Kerran oli jopa yritys saada kaveri tänne yhtä kenttää suunnittelemaan, mutta se jäi näiden osakemarkkinoiden hyytymiseen. Itselläni paras muisto on seistä samassa teeboxissa 1997 PGA Championshipissa toimitsijana ja yhteinen kuva omalla työpöydällä. Greg on yksi golfin suurista, vaikka Tigerin meriitit ovat voitoissa vailla vertaa. Ehkä tuo 1996 Masters tekee hänestä myös Biggest Loser tittelin kyseenalaisen haltijan…
Muisti pätki hetken vaikka ei ole edes 50 täynnä.. Gregin isoäiti oli Tyyne Hovi. Meni sekaisin yhden toisen aussisuomalaisen kanssa. Mikä ero oli tiikerillä ja hailla? Tiikeri aloitti – tai laitettiin aloittamaan – golf 2-vuotiaana ja hai aloitti itse vasta 15-vuotiaana, ollen 2 vuodessa scratch-pelaaja. Sillä olisi Suomeksi helposti myös Suurin pudottaja 🙂
Muistini mukaan Norman kävi ouln alueella vuonna 66 tai 67. Asuttiin Hovin naapurissa.