Ensimmäisiä asioita joita uudelle golfarille Green Card-kurssin etikettiosiossa opetetaan on turpeiden paikalleen laitto. Aion nyt, taas kerran, horjuttaa tätä ikiaikaista ja lähes uskonkappaleeksi muodostunutta toimenpidettä. Pelasin ensimmäisen ja ainoan kerran hienolla ja kalliilla Valderaman kentällä heti siellä käydyn Ryder Cup’in jälkeen syksyllä 1997. Ryhmäämme lähti seuraamaan jonkinlainen tarkkailija eli Euroopan hienoimmaksi arvioidulle ”baanalle” ei ollutkaan aivan omin päin asiaa. Jo alkumatkasta hän ilmoitti meille, että hän haravoi kaikki bunkkerit koska me tuskin osaisimme sitä heidän haluamallaan tavalla tehdä. Kun yritimme pistää irtilyötyjä turpeita paikoilleen hän ryntäsi hätiin sanoen, että tämän tason kentällä niitä ei panna koskaan paikoilleen ja, että henkilökunta laittaa reikiin aamulla hiekkaa. Sanomaansa hän tehosti potkimalla kaikki tielleen osuneet turpeet karheikon puolelle. Kaikki Thaimaassa pelanneet ovat tietenkin huomanneet kuinka pakollisilla caddieillä on aina mukanaan maa-ainesta sisältävät pussukat, josta he valuttavat hiekkaa asiakkaan kaivamiin kuoppiin. Matkan varrella on lisäksi täyttölaareja, jottei koko kierroksen satsia tarvitse kerrallaan raahata. Joskus takavuosilta muistan kuinka monet ammattilaispelaajat hakkasivat mailallaan tekemänsä syvän reiän umpeen vähän samaan, mutta tietenkin vähän krouvimmin, kuin miten me toimimme viheriöllä, pallon tekemää kuoppaa ylös nostaessamme. Tehottomimmaksi toimenpiteeksi näyttää armottomasti jäävän tämä edelleen niin yleinen tapa kiikuttaa turpeet takaisin paikalleen. Varovaisenkin arvion mukaan vain noin 10% niistä juurtuu ja huolellisestikin paikalleen asetettuja turpeita käyvät usein vielä matoja etsivät linnut kääntelemässä. Asiaan on Suomessa kiinnitetty jonkin verran huomiota ja monilta tiiauspaikoilta löytyykin tätä nykyä tarkoitukseen sopivaa maa-ainesta heti käyttöön. Erityisen kiitoksen ansaitsee Nurmijärven kenttien edistyksellinen ”toimari” Esa Meriläinen joka on jo useamman vuoden ajan lähettänyt pelaajia kentilleen ”hiekkalastissa” ja uusien kärrymallien myötä, homma sujuu siellä aina vaan pienemmällä vaivalla. En ole juurikaan huomannut, että kenttien henkilökunta olisi tätä työtä tehnyt. Asiassa vedotaan tietenkin kulujen kasvuun, mutta jos asioita pistettäisiin tärkeysjärjestykseen niin uskon, että reikien täyttö olisi paljon mielekkäämpää puuhaa kuin esim. jatkuva bunkkerien kunnostaminen, joka jo perinteisestikin kuluu pelaajille. Kaikilla kentillä on tiettyjä, tässä mielessä paljon kärsineitä alueita, kuten lyhyiden par-nelosten lähestymisalueet. Tyypillinen tällainen on kotikenttäni Talin reikä numero 10 jossa vain muutaman aarin kokoinen ihanteellinen lähestymistontti on aina hyvin rupiseksi kuokittu. Ainakin tällaisiin paikkoihin pitäisi hiekkaämpärillä varustettu kesäapulainen kerran viikossa lähettää.
Tätä asiaa kannattaisi harkita myös seuran talkoiden kohteeksi. Minusta ainakin olisi mielekkäämpää osallistua tällaisiin kenttää parantaviin talkootöihin, kuin ainaiseen risusavottaan, joiden alkuperäinen tarkoitus lienee ollut kadonneiden pallojen etsiskely.
divottien oikeaoppinen korjaus on todella tärkeää ja kaikkien kenttänsä laadusta välittävien seurojen kan- nattaa ottaa asia vakavasti. Lassin mainitseman hesalaisen seuran jäsenenä aion viedä asiaa omalta osaltani eteenpäin käytännössä ja ottaa sen myöskin seuran senioritoimikunnassa esiin kun suunnittelemme kesän toimintaa. Paljon nähneet ja kokeneet senioritkin voivat olla aloitteentekijöitä tämäntapaisissa kehittämishankkeissa, vaikka lopulli- sesta käytännöstä ja päätöksistä vastaa tietenkin seuran ao.toimikunnat ja toimiva johto. Kustannuskysymys uusi käytäntö ei todellakaa taida olla! Lassi: entä onko tietoa siitä, paljonko hiekan joukossa on siementä? Jos on, kauanko seos säilyy paakkuuntumatta laatikossa? Seoksen kastuminen tai kostuminen ilman vaikutuksesta, tai muuta? Onko näistä käytännön asioista tietoa saatavilla, tämä helpottaisi seuroja pääsemään nopeammin alkuun.(oletan ettei pelkkä hiekka riitä)
Sama havainto kuin Lassilla. Eivät ne tunnolliset jälkensä korjaajatkaan (niitä on muuten korkeintaan 50 % pelaajista) tee muuta kuin heittävät sen turpeen kevyesti reikään. Eihän se mitenkään pääse uudelleen juurtumaan tällä pelillä. Divotti on nuijittava todella tiukkaan alustaansa jotta homma toimii. Muuten se lentää huut helkuttiin viimeistään kun ruohonleikkuri ajaa yli.
Kannattaa lukea Jussi Vahalan vastine. Suomen oloissa JOKAINEN kentästä huolehtiva pelaaja laittaa turpeet paikalleen. Tämän pitäisi olla itsestään selvää kaikille etikettiä noudattaville golfareille. Kuumat olosuhteet ja bermuda ovat asia erikseen. Tällä kertaa taisi tulla Lassille hutilyönti…
Nipa parka! Et mitenkään voinut kommentoida blogia ennen kuin joku sinua asiantuntevampi oli sitä kommentoinut. Hyvin peesattu! Itse asian suhteen tuo divotin paikalleen laittaminen ja sen toimiminen havaintojeni (noin 20v) mukaan riippu kovasti esim kosteusolosuhteista ja myös kentän rakenteesta. Hiekkasiemenseoksen kaataminen sen sijaan toimii ymmärtääkseni olosuhteista riippumatta. Jos elämän suuri tarkoitus on mollata arvostettua ja pitkään golfin parissa toiminutta henkilö, niin mitäköhän siitä sanoisi? Ei mitään, ja sinä Niko toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan.
Yippee: En mollannut Lassia. Päinvastoin on ollut ihan virkistävää lukea usein aika ravisteleviakin blogeja. Totesin, että nyt hän mun mielestä on väärässä ja olisi muidenkin lukijoiden hyvä tutustua 40 vuoden kokemuksen omaavan kenttämestarin vastineeseen. Edelleenkin aion laittaa turpeet paikalleen ja väitän että siitä on hyötyä. Tällä tavalla peesaan Jussia. 20 vuotta sitten kun sinäkin olet alkanut pelata, tällaisia etikettiasioita ei kyseenalaistettu. Mutta nyt on tietysti hyvä peesata näitä uusia ajatuksia kokeneen kolumnistin perässä…
loistavaa keskustelua ja kolumnin kirjoittelua. oletetaan että kentän sijaan kyseessä on yksityinen sairaala, osakkeet omistuksessa siellä sun täällä. sairaala palkkaa asiantuntevia lääkäreitä, kirurgeja, hoitajia ja niin edelleen. oletetaan, että nämä osakkaat rupeavat kertomaan kirurgeille, kuinka sitä umpisuolta oikein leikataan, hoitajille kuinka potilaita hoidetaan ja niin edelleen. onneksi tässä vain oletetaan. tähän perään jokainen voi sitten latoa oman mielipiteensä siitä, kuinka mielellään lyö hiekalta, joka nyt sattuu olemaan väylällä. siihen itämiseen ja heinän kasvuun kun tuppaa menemään aikaa. pikkuisen tuolla kelilläkin on vaikutusta siihen, koska se heinä sieltä nousee sen verran, että toimisi mukavana pelialustana. tietenkin niihin hiekkaisiin kohtiin sovelletaan jotain nerokasta sääntöä kuten nyt vaikkapa tuo ”talvisääntö”? heh heh, juuri näin.