Golfia itsekin harrastava julkkiskokki Jyrki Sukula vieraili menneenä kesänä Kuppilat kuntoon –sarjassa Joroisten Kartanogolfin klubiravintolassa. Kiitos rohkeudesta kollegalleni Petteri Ruuskaselle, joka laittoi itsensä ja henkilökuntansa peliin. Kyseisen jakson (nro 7) voi katsoa jälkikäteen jouluaattoon asti Nelosen nettisivuilta. Suosittelen jokaiselle golffarille, mutta ennen kaikkea jokaisen kollegani ja golf-ravintoloitsijan silmille. Ohjelma kiteytti mielestäni oivalla tavalla golf-ravintoloiden keskeisimmät haasteet Suomessa: lyhyt kausi, jossa tulos on tehtävä. Tuotevalikoima ja hinnoittelu, kun peruspihi golffari mielellään laittaa rahansa kaikkeen muuhun kuin lisäpalveluihin. Tunnettuus ja markkinointi, kun yleinen imagomme lajina on niin elitistinen, että tavallinen suomalainen varmaan useimmiten kuvittelee, että golf-ravintolat ovat vain pelaajille ja heidän vierailleen. Työnjako ja sisäinen kommunikaatio, joka on oleellista riippumatta siitä, kuka ravintolaa operoi. Golffari näkee ravintolan osana golf-kokonaisuutta, oli se ulkoistettu tai ei. Olen nyt lyhyen urani aikana jo neljännen ravintoloitsijan kanssa samoissa talkoissa luoda asiakkaalle hyvä golf-kokemus, johon ravintolapalvelut ovat oleellinen osa, erityisesti yritystapahtumien ja kilpailujen yhteydessä. Kaikilla on aina ollut isoin haaste saada toiminta kannattavaksi. Kyse on tietenkin siitä, että asiakkaita riittää ja että kate on kohdallaan. Ja sehän se haaste sitten jo onkin. Suomalaiset golfklubit elävät vieläkin ”suljettujen ovien” imagolla, vaikka taitaapa kaikkiin golf-kuppiloihin olla vapaa pääsy keneltä tahansa. Ja kun ulkopuoliset eivät oikein osaa sinne löytää, niin kannattavuuden eteen tulisi silloin ainakin pelaajat ja heidän vieraat saada kuluttamaan palveluja. Mutta valitettavan totta on se, että Suomen käytetyin golf-ravintola onkin auton takalaatikko P-paikalla. Ehkei sentään. Mutta usein suomalaista golfkulttuuria vaivaa kiire. Tietty jos kierros on kestänyt tuskaiset 5 tuntia ja yli, niin aikaa ja halua jäädä klubille ei monellakaan ole. Mutta jos kierros olisikin mennyt kivasti, eli n. 4 tuntiin ja jopa alle, silloin luulisi olevan hetki istahtaa vaikka sille yhdelle olusella ja ehkä jopa syödäkin jotain. Lohjalla mulla oli yksi osakas, joka löi kaikki kuitit exceliin ja raportoi minulle kauden aikana käyttämänsä rahan omalla klubilla ja se oli 2000 € ja rapiat vuodesta toiseen. Siinäpä malliasiakas jokaiselle golf-ravintolalle. Turhan monen tiedän kuluttavan saman summan, mutta siitä pitää ottaa tuo merkitsevä numero 2 edestä pois.
Hyvää Joulua kaikille suomalaisille golf-ravintoloitsijoille, ja tietysti samalla myös kaikille Golfpisteen lukijoille.
Kyllä klupin ravintolan laadulla on suuri merkitys, vaikka sitä ei artikkelissa edes sivuttu ! Onko Sukulan seuraava kohde Tali ?
Kiitos tästäkin akuutista aiheesta Markku. Asiakasvirta golfklubilla syntyy, kun asiakas saa mitä haluaa. Ja kokemukset ovat hyviä. * Milloin suomalainen golfari käyttää runsaasti golfklubin ravintolapalveluita? – Kun olemme vieraspelaajina kotimaassa tai ulkomailla. – 100%, kun ne sisältyvät pelimaksuun.
Totta kai laatu ja sitä myöten hinta/laatu-suhde on oleellinen osa ravintolan menestystä. En erikseen lähtenyt sitä tuossa blogissa korostamaan, mutta se on selvä. Ja hyvä palauta ja maine niiden suhteen kyllä kulkee ja kuuluu, yleensi juuri vieraspelaajilta toisille, kuten ptm totesi. Sukula ja vaikka siinä samassa Soppa Syrjänenkin ovat tervetulleita Taliin ensi kesänä. Ei tarvitse kameroita ottaa mukaan (toki saa), mutta mielelläni otan palautetta vastaan myös meidän ravintolasta.
Golfarit esiintyvät miljönääreinä, paitsi silloin kun pitäisi jostain palveluista maksaa. Pa. porukkaa!
Niin, haluamansa asiakkaat täytyy tuntea hyvin. Jokaisella golfklubilla on omat jäsenensä,useimmiten suurin ryhmä & vakkareita, vieraspelaajat (keitä?) ja muut, helpoiten lähiseudulta. Asiakasvalinta on yksi tärkeimpiä päätöksiä so. ketkä haluan asiakkaaksi – keitä en. Seuraava vaihe em. keskustelujen pohjalta ”miten?”. Sitten on taloudellisen ”mankeloinnin” vuoro. Kuten Markku jo aiemmin kirjoitti. En oikein näe golfklubilla olevan massamarkkinoille mahdollisuuksia. On erikoistuttava, oltava tunnettu valittujen asikasryhmien haluamasta ja arvostamasta asiasta, johon heillä on varaa.Halu, kysyntä ja kyky eivät ole synonyymejä.
Aikanaan kun kilpailin ja kävin avoimissa kilpailuissa ja myöskin seuran sisäisissä kilpailuissa,niin kilpailujen osallistumismaksuun kuului aina ruoka. No mitä se ruoka oli? Poikkeuksetta kylmää jauhelihakeittoa. Kuuluu olevan vieläkin.
Nimimerkit T. Kanga ja Ihmettelen tuntuvat kovin kyynisiltä asian suhteen. Itse olen aina ja poikkeuksetta saanut kilpailumaksuun kuuluvana lounaana lämmintä ja maukasta ruokaa, aivan klubista riippumatta. Miljonäärinä en myöskään ole esiintynyt eivätkä ystävänikään. Luultavasti kukaan miljonääriystävistäni ei pelaa golfia… Mutta Markun ja monen muunkin huutoon golfkuppiloiden kannattavuuden parantamisesta en osaa laittaa oikeaa kaikua. Toisilla on sekä aikaa että rahaa klubiravintoloiden palveluiden käyttämiseen, toisilta taasen puuttuu toinen tai molemmat itse pelaamisen viedessä nuo hyvät. Kaiken lisäksi klubit yleensä sijaitsevat hieman syrjässä, joten niihin eivät satunnaiset kulkijat helposti eksy. Vaikea yhtälö, sen sanon.
itse noin 40 klubia joka kesä kiertäneenä voin sanoa että klubeilla on eroja . käytän palveluja joka paikassa ja jo ensi vaikutelma tekee sen syönkö pelin jälkeen klubilla vai en. on klubeja jossa hymyillään ja palvellaan sekä klubeja joissa ollaan kuin myrkyn nielleennä. kahvin saa joka paikassa onneksi jopa lämpimänä.
Keinot ovat aika yksinkertaisia ja perinteisiä: 1. Laatu (ruoka ja palvelu) 2. Kohtuullinen hintataso suhteessa laatuun 3. Markkinointi, jotta saadaan asiakkaita 4. Resurssien hallinta vastaamaan vaihteluita Kunhan nämä 4 asiaa ovat kunnossa, niin golffarit käyttävät ravintolapalveluita ihan siinä missä muutkin ihmiset. Itse asiassa varmaan muita enemmän, kun golf tuo ravintolaan 20.000 potentiaalista asiakaskäyntiä vuosittain. Monesti homma kariutuu markkinointiin ja jopa niinkin yksinkertainen asia, kuin ruokalistojen ja aukioloaikojen luotettava ylläpito kotisivuilla ontuu lähes kaikilla klubelilla. MIten silloin voi odottaa, että asiakkaita ryntäisi sisään
Myyrä osui. Golfklubin ihmiset ovat avaintekijä, he luovat ensivaikutelman, joka on joko myönteinen tai negatiivinen. Jatkossa, jos sille tarjoutuu tuo ensimmäinen vaihtoehto, he myös vastaavat kokemuksen muodostumisesta. Taas, joko ”kyllä tai ei” logiikalla.
Kiitoksia Markku viisaista sanoista, ja Petterille myös asian nostamisesta pöydälle. Paljon mitä Markku sanoit , on valitettavasti totta, mutta toivottavasti saataisiin kunnon keskustelua aikaiseksi klubiravintoloista ja ja niiden pitämisestä. Monet kritisoivat kovia hintoja, mutta eivät tiedä, mistä hinta johtuu, johtuuko se siitä, että klubiravintolitsijan kassassa käyvät ensimmäisenä OY / Ry ottamassa omansa ja unohtavat monasti myös sen perusajatuksen, että tarkoituksena olisi järjestää jäsenistölle palveluja ja tuoda oman seuran jäsenyys kannnattavaksi samalla osakkeen arvoa kenties nostaen, eikä periä maksimaalista vuokratuottoa sidosryhmiltä? Jos ravintoloitsija / pro shop yrittäjä/ pro maksaa ensin tuhansia euroja siitä , että ”saa tehdä” n 80 – 120 tuntista viikkoa puolivuotta jaa saa monella klubilla vielä jäsenistön haukut siitä, että palvelut ovat ylihintaisia, ja lopputulos on se että sidospalveluiden tuottajat vaihtuvat parin vuoden välein…. olisko tuossa päättäjien katseleminen peiliin? Onneksi on muutama poikkeus, jossa asia on ymmärretty, ja sidosryhmät viihtyvät ja luovat positiivista ilmapiiriä kotiseurastaan, ja jäsenistö viihtyy…:)
Karille toteaisin,että oletko monellakin klubilla jäsenenä,kun toteat,että aina olet saanut näistä seurasi järjestämistä kisoista vain hyvää ruokaa. Mainitseppa se kenttä,mistä olet aina saanut sitä hyvää ruokaa. Pelaatko paljonkin kisoja. Minä olen ollut kolmella kentällä jäsenenä ja kyllä taannoin oli se jauhelihakeitto muotia. Ajatteleppa sellainen 5 tunnin putki kisalähtöjä,kyllä viimeiset saa jo kylmän sopan.