Englanti näyttää olevan golfin hallitseva kieli ja tutut termit tulevat vastaan, pelasitpa sitten miten eksoottisessa paikassa tahansa. Tilanne on lähes kaikkialla hyväksytty sellaisenaan ja harvassa ovat ne maat jotka ovat yrittäneet tosissaan keksiä omasta kielestään vastineita näille ikivanhoille anglosaksisille termeille.
Suomi on kuitenkin yksi niistä harvoista maista, joissa sitä on edes yritetty ja hyvää työtä tekivät tässä suhteessa HGK:n Taavi Pohjanpalo sekä Jarl Palasto kääntäessään golfin sääntöjä ensimmäistä kertaa Suomen kielelle reilut 50 -vuotta sitten. Tuolloin syntyneestä punakantisesta ja Helsingin Sanomien kustantamasta sääntökirjasta löytyivät ensi kertaa sanat, viheriö (green) sekä karheikko. (rough) Kummatkin olivat niin onnistuneita suomennoksia, että ovat käytössä vielä tänä päivänä, ja varsinkin silloin kun asioita esitetään kirjallisena. Sopivien vastineiden etsiminen omasta kielestä on mielenkiintoista, eikä se suinkaan sodi lajin periaatteita vastaan. Muistan vielä hyvin kun Hannu Tarmio etsi, toistakymmentä vuotta sitten, Baarimestarin palstallaan sopivaa suomenkielistä vastinetta sanalle ”waggle,” eli sille pienelle mailanliikkeelle, jonka lähes jokainen hyvä pelaaja tekee ennen varsinaista lyöntisuoritustaan. Tarmio sai paljon ehdotuksia ja parhaaksi valittiin sana, heijaus. Tällä kohtaa tulee etsimättä mieleen PGA-tourin eilinen (29/4) voittaja Jason Duffner, jonka heijailuista ei ollut tulla loppua ollenkaan.
Sana, jolle haluaisin ehdottomasti hyvän suomennoksen, on tii-tikku, jonka päähän me asetamme pallomme tiiausalueella. Itse asiassa hyvin sopiva sana on jo keksitty aikoja sitten Talin kentän mailapoikien toimesta, jotka käyttivät sanaa ”Nipa” jo 1930 -luvulla ja vielä 1950 -luvullakin. ”Nipa” oli johdettu sanasta nippeli, jonka läpi puristettiin takavuosina rasvaa autojen niveliin. Ruotsalaisetkaan eivät tällä kohtaa puhu teestä eikä tiistä, vaan käyttävät ikiomaa sanaa, ”Peg.” ja myös siitä johdettu verbi, ”Pegga” (tiiata) on naapurimaassamme käytössä.
Hauskaa Vappua!
Hei! Ruotsia Suomessa puhuvista monikaan ei ole kuullut sanaa PEG kun puhutaan tiistä. Itse kuulin sen ensimmäisen kerran n.35 vuotta sitten kun Karin Vaasasta käytti sitä!
Englantilaiset kayttavat tii-tikusta sanaa tee peg. Peg tarkoittaa muun muassa naulaa tai tapittaa. Joten en ole ihan varma onko naapurimaamme ”peg” ihan ikioma keksinto. PS. milloin kirjoitat blogin Bubban mainiosta voitosta?
Walesilainen pelikaverini puhui pari kuukautta sitten Turkissa ”pegistä”. Piti oikein kysyä, miksi ei ”tee”. Hän sanoi pegin olevan siellä päin yleisemmin käytössä. Me vanhan kansan heinäntekijät tiedämme, että haravan lavassa on piikkejä eli piitä. Laulussakin sanotaan: ”Haravasta katkesi pii, katkesi toinennii…” Joten kävisikö ”pii” supisuomalaisena sanana ”tiin” vastikkeeksi? Äänne-ero on mitätön – ulkomaalainen tuskin huomaisi sitä – ja sanojen alkuperäinen merkitys on lähes sama: maata vasten painettava puinen tikku!
Mitä sen väliä miten pikku puutikkua kutsutaan suomeksi, mutta kääntäkää nyt ihmeessä sellaiset sanat kun par, bogi ja birdie suomeksi! Tai sitten Tillanderin pitäisi pikku hiljaa lopettaa turha höpöttäminen…
Peg johtuu varmaan siitä, että ”A golf tee is typically a thin, wood or plastic peg”. Nipan huono puoli on siitä johdettava verbi: nipottaa. Palloa asetettaessa nipan päälle nipotettaisiin. Sillä on jo toinen, negatiivinen merkitys. Peg suomennetuna tapiksi tekisi tiiaamisesta tapittamista? Onhan tii jo suomennos, sillä sehän on englanniksi tee. Tosin ero on vain kirjoitettuna. Kaikista epäonnistunein suomenkielinen vastine golfsanastossa on ihannetulos. Jos se olisi oikeasti ihannetulos, silloin jokainen birdie olisi epäonnistuminen. Uusien suomenkielisten termien juurruttaminen vanhojen pelaajien käyttöön lienee melkoinen haaste.
Oma klubini, NGCC, omaksui Lassin blogikirjoituksen jälkeen Caddie Masteri-termin sijalle Vastaanotto / Reception – termin. Ainakin viitoituksessa. Puheesta ei tuota cädäriä yms. kuitenkaan tunnu saatavan kitkettyä pois millään. Harmi, jos suomalaiset klubit eivät korvaa edes harhaanjohtavia Caddie Master-kylttejään, kun meillä ei ole enää mailapoikiakaan. Suomeksi se olisikin hauskasti Mailapoikien Pomo-toimisto. Ehkä tuo tii pitää hyväksyä, kun sen vaihtoehdot olisivat joka tapauksessa uudissanastoa ja siten keinotekoisia. Ristikoissa muuten kysytään nykyjään ”lähtöalustoja”. Vastaus on tiit. Lähtöalustaa en kyllä ottaisi suomenkieliseenn golftermistöön!
Unohdin mainita kommentissani, että Lassi kirjoitti tuon ansiokkaan Caddiemaster-juttunsa 9.3.2009. Suosittelen sen lukemista.
Tahko Pihkalan kirjassa Tahkon mukana Jenkkilässä (1928) on käännetty Suomeksi monia golf-alan sanoja. Kirja lehti kuitenkin pölyttyä arkistoihin ennenkuin golf kunnolla käynnistyi Suomessa. Tahkon golftarinan opetus on yksinkertainen: laji on hieno mutta sopii varakkaammille kansoille.