Ote kirjasta Golf mietelmiä -valikoima tyylikkäitä kuvia ja osuvia ajatuksia golfin maailmasta. Toimittanut Helen Exley.
Golf on kuin rakkausjuttu: jos et ota sitä vakavasti, se ei ole hauskaa. Jos otat sen vakavasti, sydämesi särkyy.
– Arnold Daly-
Eikö bägissä roikkuva pyyhe ollutkaan naamaani varten?
Minulla oli varattuna golfmatka kahden kuukauden päähän saatuani green cardin. Minulla oli siis loistavasti aikaa harjoitella. Tietysti se, mitä kuulin monesti lohdutti minua. Se että voit olla huoleti, koska olet aloittelija…aloittelija saa monta asiaa anteeksi.
No joo kyllä niin, mutta halusin harjoitella,jotta saisin sen tunteen. Tiedättehän tunteen, kun opit jotain uutta niin hyvin, että saat sen järisyttävän varman itseluottamuksen.Ne lukuisat kerrat, kun olen opetellut uutta järjestelmää milloin missäkin yhteydessä työssäni, vihasin kokemattomuuttani ja epävarmuutta uudessa asiassa. Tunnistin taas sen pirullisen perfektionistin sisälläni, että kaikki mahdollisimman nopeasti ja mielellään heti. Mutta yhtä kaikki, kaikki koetuksella ollut kärsivällisyyteni kasvatti minua. Aika moni minut tunteva ihminen sanoi, että kyllä tuo golf tekee hyvää kärsimättömälle luonteellesi. Huomasinhan se jo aika alussa, että tautihan tästä minulle tuli. Ja erittäin vakava.
Minä vietin kahden kuukauden arki-illat Kahilanniemen rangella. Siellä missä pallot lyödään suoraan upeaan Saimaaseen. Minä olin se, joka iltamyöhällä, niin kauan kuin vain palloni näin, harjoitteli puttaus- ja chippausalueella. Yksinäni, muistellen viikonloppuna opettajaltani saamat ohjeet, neuvot ja miljoonat pikkuasiat ja muutamat suuret. Joka ikinen ilta sunnuntaista torstaihin. Ja pikkasen harmitti, jos olin työmatkalla ja illat venyivät, enkä päässytkään lyömään. Lisäksi, kun viikonloput vietin Aulangolla opettajani kanssa, niin iltaisin katselin Viasatgolfia, jos vain oppisin jotain uutta. Minä nautin, katselin ja sienen lailla imin kaikki vaikutteet mikä liittyi golfiin.
Kahilanniemi, Lappeenrannassa elokuussa 2014.
Halusin tietää kaiken…mutta kukaan ei koskaan kertonut, mitä virkaa pyyhe toimitti bägissä, enkä koskaan televisiossakaan kiinnittänyt siihen huomiota. Pyyhkeen tehtävä selvisi kyllä Portugalissa, 27 asteen kuumuudessa.
Toinen asia, minkä hurahtaneena unohdin, muistuu mieleeni loppuelämäkseni. Vaikka olen lukuisia kertoja kyllä kertonut asiakkailleni töissä, että uusia kenkiä tulee aina koekäyttää ja pitää vaikka kotona ensin, jotta jalka tottuu. Niin enköhän itse säästänyt uudet, ihan tuliterät golfkenkäni Portugalia varten ja jo ensimmäisenä iltana , molemmissa kantapäissäni koreilivat euron kolikon kokoiset rakot. Ja todella kipeät sellaiset. Kyllä siellä sanottiin, että ei kannata koskaan lähteä golfaamaan uusilla kengillä. No ei tietenkään, varsinkaan Portugaliin asti.
Ensimmäiset golfkenkäni…
Turhaan jännitin kokemattomuuttani matkalla, koska meitä 54:n tasoituksella olikin siellä kaksi. Joukon pienin tasoitus meistä oli herra tasoituksella 6 ja siitä tasaisesti ylöspäin meihin kahteen aloittelijaan. Yhteensä 11 oppilasta ja loistava pro.
Harjoituksissa, josta on tullut siis jo kaava potenssiin kymmenen toistuu aina, onnistun aina aika hyvin. Ihan pron kehuihin asti. Ja pysyin tyylilleni uskollisena myös Portugalissa, aloitin lämmittelyn aina driverillä. Tämä herätti taas hilpeyttä. Mutta minä rakastin driveriäni. Rakastin sitä suunnattomasti. Siihen asti, kunnes olin valmis myymään sen neljällä eurolla.
Ensimmäinen peli Portugalin Obidoksessaoli minulla edessäni. Ja olin onneni kukkuloilla. Ihan senkin takia, koska harjoitukset menivät hyvin. Mutta kirous alkoi heti aloituslyönnistäni. Kolme metriä lensi palloni driverillä. Tajusin sen heti, että pääni ei kestänyt tätä painetta. Ja se kosti sen itsevarmuudelleni. Näin minulle muodostui hyvin äkkiä viha-rakkaussuhde driveriini. Luottomailani rautafemma tosin pelasti surkean aloituslyöntini. Samoin rautaseiska osoitti pettämättömän uskonsa minuun. Jossain vaiheessa kuumuudessa, pyyhin hikiset kasvoni uuteen mustaan pyyhkeeseeni ja peliseurani Maarit sanoi hymyillen, Merja, se pyyhe on kyllä mailoja varten…
Ensimmäinen kierros Portugalissa, ensimmäiset kuusi pistettä ja olin todella onnellinen. Epäonnistuin vain aloituslyönneissä ja puttauksissa. Siinä välissä rautafemma ja –seiska eivät pettäneet.
Mietin vähän väliä otanko aloitukseen femmani, mutta pöhlö luonteeni vaan jaksaa uskoa siihen täydelliseen driverilyöntiin.
Ensimmäisenä iltana nukahdin Portugalin suloiseen lämpöön eritttäin onnellisena naisena, kivuliaat rakot kantapäissäni ja autuaan väsyneenä. Tästä tulee vielä hyvä viikko.
Portugali, Obidos, lokakuussa 2014, Praia D`El Reyn kenttä
Hauska tarina! Lähetkö Merja treffeille? Olen ihastunut sinuun.
Opeta Mika oma muija golfaamaan niin pääset vähemmällä.
Mika= Paavo, Heikki,Yrjö tms. Miksi et kirjoittanut omalla nimelläsi? Pelaisitte yhdessä, ei se mitään jos draivit ja puttaus eivät toimi, eihän ne niin tärkeä osa peliä ole! Olisitte vaan jalat rakoilla siellä ihanassa Libidossa ja nauttisitte…..Itse olen ihastunut Anttilan alusasumalleihin….
Hieno homma, asenne ja harjoitushalut kohdallaan. Hyvä siitä tulee kun olet vain armollinen itsellesi.
Naamaa voi pyyhkiä, kasvoja ei. Tosin näyttää siltä että naamaa ja mailoja on pyyhitty samalla pyyhkeellä!,
Merja hyvä, kirjoituksistasi säteilee rehellisesti juuri se mitä olet kokenut. Jatka samaan malliin niin golfin kuin kirjoitustesi suhteen. Ja pikku vinkki Sinulle: pidä aina bägissäsi mukana leveää urheiluteippiä ja teippaa alkava hiertymä heti, kun sen tunnet. Ei kannata odottaa klubille asti, koska silloin se on yleensä jo liian myöhäistä.
Tyypillinen golffari, ostaa tavaroita joita ei edes tiedä tarvitsevansa tai osaa käyttää. Minäkin kuningas lajissa squashissa, pyyhin pelikaverin pyyhkeeseen hanurin. Ei siitä muut dikanneet.
Tarina kuulostaa tutulta 🙂 Onneksi golfkentillä ihmiset joutuvat esiintymään omilla nimillä, vaikuttaa aika paljon käytöstapoihin.
Mailapyyhkeen käyttö kasvoihin on sallittua ainoastaan osakkeenomistajille tuskanhien pyyhkimiseen. Tämän sanoo etiketti.
Mahtava tarina! Siitä se peli-ilo alkaa. 🙂 Itse tykkäsin Praia del Reyn kentästä ja tuli huikea fiilis, kun ensimmäistä kertaa pääsi pelaamaan Atlantin rantaa hipoen. Hyviä pelejä tälle(kin) kaudelle!