26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Jääpolte, talven ja kesä riesa

Etusivu Foorumit Yleistä Jääpolte, talven ja kesä riesa

Esillä 9 viestiä, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Miten jääpolte on muita kenttiä kohdellut kauden 2020 suhteen, kun se ainakin Tarina Golfissa taitaa pilata koko kesän: Eletään heinäkuun loppua, ja ”kaljuille” kohdille (joita on hehtaarikaupalla) ei ole tehty mitään. Ratamo ja muut rikkakasvit ovat alkaneet niitä vallata. Mitään uudelleen kylvöjä ei ole tehty (vrt. vanha uutinen, jossa Virpiniemen kentälle 25 ha uudet kylvöt). Vieraspelaajat karttavat Tarinaa, osakkaat ovat raivoissaan, osa kausipelaajista on siirtynyt muille kentille. Ja mitään ei tehdä. Uusia ideoita (uusi kenttämestari?) kovasti kaivattaisiin. Siis miten jääpiltteen vauriot on muualla korjattu?

    Uno

    Ongelma on tyypillisesti lumirajalla sekä huonosti vettä läpäisevillä ”Vanhoilla”kentillä mm. Savi. Näiden Yhteisvaikutus on nopeasti tuhoisa.
    Harvinainen talvi on todennäköisesti yllättänyt kenttämestarit Hämeen yläpuolisilla alueilla.
    Ei muuta kuin Hiekkaa/siemeniä ja suojausta sekä odotukset ensi kauteen.
    Pelaajat palaavat ensivuonna sekä vaihtelu virkistää.

    Uudenmaalla kentät ovat hyviä tai erinomaisia. Minusta keskimääräistä paremmassa kunnossa

    OB

    Kävin jokunen viikko sitten Kerigolfissa. Siirtosääntö voimassa, väylät osin paskana ja kaikki greenit surkeassa kunnossa. Hintatasossa ei entän huono kunto näkynyt. Onko kaikki jääpoltteen syytä ?

    Uusia ideoita (uusi kenttämestari?) kovasti kaivattaisiin.

    Onko kaikki jääpoltteen syytä ?

    Ei, kenttämestarit vaan herkeävät kelvottomiksi aika ajoin tietyillä alueilla.

    Vanha nyrkkisääntö valitettavasti on, että jos ensimmäinen kasvuunlähtö vaikean talven jälkeen epäonnistuu, on loppukausi ennen kuin kunto on jokseenkin kohdallaan.

    Vaikka etelässä ovat kentät olleet koko kauden huippukunnossa, on kenttämestareiden yleinen mielipide että jos kylvöjen kautta oltasiin jouduttu kauteen lähtemään, olisivat ongelmat olleet todellisia, niin kylmä oli alkukevät. Laajojen alueiden kuntouttaminen kun pelit on päällä, on varsin vaikeaa. Kylmää kevättä seurasi hellejakso ja sitä sadekausi, eli luontokaan ei apujaan tarjonnut.

    Mutta kunto on monien tekijöiden summa, ja kenttämestari on yksi osanen. Kenttäkohtaisiin juttuihin en ota kantaa koska en tiedä taustoja, enkä ottaisi vaikka tietäisinkin. Yleisenä kommenttina voisin sanoa, että henkilö jota huono kunto ottaa eniten koteloon, on juurikin km. Jos kunnon parantaminen olisi yksin hänen päätettävissään, ongelmaa tuskin olisikaan.

    Lisäys: Tarinan kotisivuillahan asiaa avataan aika selkeästi: https://tarinagolf.fi/vaylien-jaapoltteiden-kimppuun-pystyleikkureilla/

    Vanha nyrkkisääntö valitettavasti on, että jos ensimmäinen kasvuunlähtö vaikean talven jälkeen epäonnistuu, on loppukausi ennen kuin kunto on jokseenkin kohdallaan.

    Mikä merkitys jääpoltteeseen on syystöillä. Joillakin kentillä panostetaan syystöihin mm. holkittamalla ja hiekottamalla. Tulokset näkyvät vasta seuraavana kesänä, minkä vuoksi jotkut valitettavasti säästävät syystöissä.

    Mitä mieltä sinä Keeper olet, mikä vaikutus jääpoltteeseen ja kevätkuntoon on kunnollisilla syystöillä, vai onko asia hoidettavissa kevättöillä.

    KL1

    Tulokset näkyvät vasta seuraavana kesänä, minkä vuoksi jotkut valitettavasti säästävät syystöissä.

    Tämän virkkeen merkitys jäi minulle jokseenkin hämäräksi. Tarkoititko P-P todellakin sitä, että syystöitä jätetään tekemättä siksi, että ko. töiden tekemisen jälki näkyy vasta seuraavana kesänä?

    Tämän virkkeen merkitys jäi minulle jokseenkin hämäräksi. Tarkoititko P-P todellakin sitä, että syystöitä jätetään tekemättä siksi, että ko. töiden tekemisen jälki näkyy vasta seuraavana kesänä?

    Kun syksyllä budjetoidut rahat on usein käytetty ja uudet vastikkeet tulossa vasta keväällä. Tilikausikin päättyy ikävästi vuoden lopulla. Toimitusjohtajan kiusaus voi olla tehdä syystöitä kevennetysti ja keskittyä pitämään talous tasapainossa. En tiedä, onko tämä syynä, mutta esim. Syysholkituksen/hiekotuksen määrissä on silmämääräisesti katsottuna isoja eroja … ja sitten nämä syystöitä tehneet kentät ovat aikaisin keväällä hyvässä ”kisakunnossa”. Tämä näkemys perustuu vain muutamaa kenttää sivusta seuranneena ja siksi toivoin Keeperin kommenttia.

    Holkitus pitäisi tehdä parhaan kasvukauden aikaan. Jos se tehdään syksyllä(kasvukauden ulkopuolella) niin se voi johtaa rikkakasvien, levien tai sammaleen invaasiolle, koska pelipinta ei pysty korjaantumaan toimeenpiteestä riittävän nopeasti. Teksti on lainattu Suomen Golfliiton kenttäkehittäjän/ Suomen Golfkentänhoitajien yhdistyksen puheenjohtajan tekstistä,(lehti GOGOLF numero 1, sivu 76)

    Mikä merkitys jääpoltteeseen on syystöillä. Joillakin kentillä panostetaan syystöihin mm. holkittamalla ja hiekottamalla. Tulokset näkyvät vasta seuraavana kesänä, minkä vuoksi jotkut valitettavasti säästävät syystöissä.

    Mitä mieltä sinä Keeper olet, mikä vaikutus jääpoltteeseen ja kevätkuntoon on kunnollisilla syystöillä, vai onko asia hoidettavissa kevättöillä.

    Jääpoltetta ei syksyn töillä pysty juurikaan ehkäisemään. Ainoa kasvukauden hoitotöiden kautta tuleva hyötty on se, että koetetaan saada kasvustot talveentumaan mahdollisimman hyväkuntoisena, jolloin niiden hapettomuuden sieto on parempi. Eli tätä kautta kaikki hoitotyöt palvelevat talvehtimista. Ainoa yksittäinen hoitotoimi on syväilmastus, joka saattaa pitää varsinkin viheriön ilmavampana eli vähemmän märkänä myöhään syksyllä, jolloin se ehkä jäätyy vähän oikeaoppisemmin, eli ei paksuksi jääklimpiksi. Myös syksyn sateiden aiheuttaman märkyyden hapeton aika jää lyhyemmäksi.

    Tuossa Tarinan videossa uskoakseni viitattiin siihen, että mikäli heinäkuun lopulla tehdyt kylvöt itävät ja taimettuvat kunnolla, on niillä mahdollisuus talvehtia ja kevät olisi sitten helpompi. Tietysti seuraava jääpolte voi tehdä suunnitelman tyhjäksi tappamalla taas kaiken.

    Varsinkin niittynurmikalla (yleinen väyläheinä) on talvikylvö ollut usein hyvä ratkaisu. Eli kylvetään myöhään syksyllä, jolloin siemen ei ehdi enää itämään, mutta on heti keväällä tositoimiin valmiina, kuin Melperi sotaan.

    Kaikista näistä eri variaatioista jää lopunperin käteen se yksi ja sama juttu. Tehdään kaikkia kasvustojen kannalta tarpeellisia ja niiden kuntoa kehittäviä töitä ajallaan ja riittävästi. Ylläpidetään kasvualustan kasvukuntoa, sopivaa kuitukerrosta, lannoitetaan järkevällä tavalla eikä uskota – ainakaan pelkästään – kikkailuihin ja ihmeaineisiin. Kaikki rästiin jääneet tai jätetyt työt maksetaan yleensä jossakin vaiheessa takaisin. Tiettyä pelivaraa on aina, ja sitä on hyvä pitääkin vähän jemmassa – eli kun tehdään ajallaan, voidaan erityistapauksissa vähän livetäkin, esim isommat kilpailut, poikkeukselliset säätilat ja muut Fordson Major – esteet.

    Kuten nyt vaikkapa koronakevät, joitakin hommia on jouduttu jättämään, mutta ne ketkä ovat oikeilla urilla hoidon suhteen, eivät tästä ole kärsineet. Jos sen sijaan vedetään johtopäätös, että kun viime keväänä ei tehty sitä tai tätä eikä käynyt kuinkaan, voidaan ne jatkossakin jättää säästösyistä tekemättä, astutaan todennäköisesti miinaan ja sitten myöhemmin mietitään että mikä hitto nyt on?

Esillä 9 viestiä, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
Vastaa aiheeseen: Jääpolte, talven ja kesä riesa

Etusivu Foorumit Yleistä Jääpolte, talven ja kesä riesa