Seuraavat kuukaudet harjoitellaankin Suomessa enimmäkseen sisätiloissa… Ennätyspitkä golfkausi kotimaassa on vihdoin takana. Joillain kentillähän pelattiin normaaliviheriöille vielä jouluviikolla. Luonnollisesti jälleen kerran kaikki edelliset ennätykset pelaajamäärien ja kenttien lukumäärän suhteen on lyöty. Kehitys tullee jatkumaan samansuuntaisena vielä vuosikymmeniä, kasvulle ei näy rajoja. Ruotsiin on parhaillaan rakenteilla lähes 90 kenttää, Suomessakin golfseurat ja oy:t voivat taloudellisesti varsin hyvin. Laajennuksia ja uusia kenttiä on tulossa, golfosakkeiden hinnat ovat nousseet rajusti viimeisen vuoden aikana, samoin greenfeemaksut. Rajoitukset vieraspelaamisen suhteen ovat yleistyneet, toteamus ”osakas on kuningas”, alkaa konkretisoitua negatiivisellakin tavalla. Golfin suosion kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö. Tiger Woodsin vaikutusta voi vain arvailla, mies on nostanut PGA Tourin markkina-arvoa ja palkintosummia räjähdysmäisesti. Tärähtelyt näkyvät selvästi myös harrastelijatasolla, golf on entistä kaupallisempi laji, ja sen harrastajat tavoitelutu, maksukykyinen asiakassegmentti. Golfin harrastaminen on kallistunut, varsinkin lajin aloittaminen. Pääkaupunkiseudulla nimenomaan lähes ainoa tapa päästä peliin mukaan on ostaa tai vuokrata peliosake, liittyä jäseneksi. Muutaman tuhannen kertarysäys johon kaikilla ei ole varaa, ei luonnollisesti haluakaan. Golf rajaa harrastajiaan, ongelma joka ei millään tavalla ole uusi, eikä kokonaan poistettavissakaan. Silti toivoisi, että Suomessakin päästäisiin seuraavaan kehitysvaiheeseen jossa harjoittelua ja pelaamista varten olisi tarjolla myös pay&play kenttiä. ”Kehittyneissä” golfvaltioissa kuten USA:ssa ja Brittein Saarilla tarjontaa golfista kiinnostuneille on laidasta laitaan. Ruotsissakin kaupallisia kenttiä on jo muutama, Suomeen ne tulevat varmasti jossain muodossa, mutta milloin? Paloheinä, GolfinVermo ja Season Golf Kivenlahdessa ovat jo toimivia kaupallisia rangeja, luonnollinen jatke tähän olisivat kaupalliset jokamieskentät. Golfvalmentajan antoisassa mutta vaativassa työssä on etuoikeus taluttaa sisään lajiin ihmisiä joista useimmat ovat hieman ihmeissään lajin vaikean tuntuisesta aloittamiskuviosta. Uskallan väittää, että pääkaupunkiseudulle mahtuisi hyvin 3-4 Paloheinän tyylistä aloittelijan kenttää, nämä palvelisivat rangeina jo pelaavia, ja toimisivat todellisina ”syöttölöinä” varsinaisille kentille. Lajin imagon kannalta aloittamiskynnyksen madaltaminen on jatkuva haaste jonka pitäisi olla kaikkien golfjärjestöjen yhteinen intressi. Ykköstoiveeni golfrintamalta olisikin se, että tulevan vuoden aikana kuulisimme uutisen perustettavasta pay&play-kentästä.
Maksaa se pelaaminen ulkomaillakin
Suomalaisten golfkenttien taso kestää nykyaikana varsin hyvin kansainvälisen vertailun.Kuntonsa puolesta, puittteiltaan, kuin myös kaikkien saatavilla olevien palvelun osalta. Samoin suomalaisten keskimääräinen käyttäytyminen vieraskentillä. Golfturisti kun on varsin piittaamaton aiheuttamistaan jäljistä vieraskentillä. Korjaamattomat alastulojäljet viheriöillä ovat tästä selvin merkki. Pelasin kauden jälkeen Ranskassa (Riviera), Espanjan Aurinkorannikolla ja Thaimaassa( Bangkok). Yhteensä 18 kierrosta. Nämä kentät edustivat hyvää poikkileikkausta paikallisesta tarjonnasta. Normaalihinoin laskettuna greenfeemaksuihin olisi kulunut noin 5000 markkaa, lähes 300 markkaa kierros. Tarkan markan ihmisten onkin tulevaisuudessa pysyttävä entistä visummin kotikentällään, vieraspelimaksut ovat kovassa noususssa muuallakin. Se on sääli, yhden kentän kiertäminen turruttaa ja hidastaa kehittymistä. Toivottavasti kotimaan kentillä päästään lähiseudun kenttien kesken edullisiin ja toimiviin vaihtosysteemeihin, se olisi todellakin arvokasta ja kannatettavaa. Allekirjoittaneen pelikausi päättyi vasta joulun jälkeen Bangkokissa. Kenttiä tämän suurkaupunkin liepeillä on jo nelisenkymmentä, ja turisti on rahoineen erittäin tervetullut vieras. Thaimaahan nousi valuuttansa romahtamisen johdosta muutama vuosi sitten golfareiden suosikkilistojen kärkeen. Lämmintä oli nytkin , ja vaikka pelaaminen on kallistunut, ei se liian arvokasta ollut vieläkään. Kierrosmaksut caddien kanssa olivat luokkaa 150-300 markkaa. Paljon rahaa kuitenkin kun summan suhteuttaa paikalliseen elintasoon. Pelin henki on kuitenkin selvä. Golfturisti on haluttua riistaa. Ainakin Bangkokissa häiritsevänä lieveilmiönä on havaittavissa caddien, noiden nättien thaityttöjen ahneus. Caddiemaksun päälle sopiva tippi ( caddiemasterin mukaan) 30-35 markkaa ei tuntunut millään riittävän, tuplaus tuotti jo pienen hymyn. 60-70 lukujen vaihteessa Talissa olisi caddie saanut korvilleen jos olisi pelaajaa lähtenyt riksalla kovistelemaan… Kentät olivat jokatapauksessa Bangkokissa lähes täysiä, paikallista ylintä johtoa ja turistia pullollaan. Hyvälaatuisia turistikenttiä, kuten niin monessa paikassa muuallakin, tiiauspaikat oli viety eteen. Resepti on kansainvälinen. Lyhyt kenttä, nopeampi kierto, parempia tuloksia ja enemmän rahaa kassaan… Mutta vain hyvin harvoin golfarit valittavat liian lyhyestä kentästä, siinä mielessä lajin harrastajat ovat harmittoman itsepetoksen mestareita.
Takaisin normaaliin peliin
Muutama kuukausi vielä ja sitten pelataan taas. Kuvassa Talin ykköstiiauspaikka. Omat tulokset tältä kaudelta koti-ja ulkomailta on analysoitu ja unohdettu. Kuulun siihen suureen joukkoon pelaajia jotka ”eivät pitkään aikaan ole pelanneet normaalia peliään”. Lyönnit tuntuvat vain ajoittain omilta ja tuloskortin luvut miellyttävät aniharvoin. Vuodenvaihteessa kaikki taas muuttuu. Harjoittelen enemmän, järjestän enemmän aikaa itselleni. Venyttelenkin joka ilta, laitan fysiikan kuntoon ja läheisenikin saavat nauttia seurastani enemmän. Golftavoitteet ovat salaisia, mutta kohden ”normaalia peliä” ollaan kovaa vauhtia menosssa. Kun vielä työpöytä konttorissa kokee täysremontin ja valmennustoiminnassani otan käyttöön uusia kehitelmiä vanhojen hyväksi koettujen rinnalle, näyttääkin vuosi 2001 lupaavalta. Golfpisteen lukijoille lupaan, että uutistoimintamme laajentuu ja monipuolistuu entisestään. Mennyt vuosi oli kovan kasvun aikaa sekä tarjonnan että kävijämäärien suhteen. Vuonna 2001 pyrimme entistä enemmän tarjoamaan luettavaa myös aloittelijoille, tavallisille harrastajille , naisille sekä junioreille. Huippugolfin seuraamista emme vähennä, uutisointi tulee kuitenkin hieman muuttumaan muodoltaan. Saamme toimitukseen myös lisämiehitystä, ja tämänkin seurauksena uskallamme luvata lukijoillemme uutta luettavaa vuoden jokaisena päivänä alkavalla kaudella. Kiitoksia menneestä vuodesta ja menestystä kaikillä elämän pelikentillä kaudella 2001.