10.–17.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][3]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista - Golfkentänhoito - Kentänhoito

"Suomalaisten golfkenttien peruskorjaustarve kasvaa", sanoo golfkenttäarkkitehti Lassi Pekka Tilander

Vierumäen Classic-kenttä kävi läpi peruskorjauksen vuosina 2014–2018.

Tällä hetkellä peruskorjauspuolella panostetaan erityisesti harjoitusalueiden kehittämiseen.

Golfkentän rakenteiden tekninen ikä on noin 30 vuotta, ja viimeistään siinä vaiheessa kenttä on isomman remontin tarpeessa. Minkälaista remonttia kenttä lopulta vaatii, niin siihen totta kai vaikuttavat kentällä aiemmin tehdyt peruskorjaukset.

Tärkeimmät korjaamista vaativat alueet ovat yleensä viheriöalueet, ja Suomen johtavan golfkenttäarkkitehdin Lassi Pekka Tilanderin arvion mukaan yhden viheriöalueen remontoinnin kustannukset ovat noin 30–80 tuhatta euroa. Halvempia remonttikohteita ovat esimerkiksi tiipaikat ja bunkkerit, joiden remontoinnista selviää huomattavasti pienemmällä laskulla.

Uusien kenttien rakentaminen on Suomessa ja muualla Euroopassa tyrehtynyt lähes kokonaan, mutta korjausrakentaminen työllistää tällä hetkellä sekä Tilanderia että golfkenttärakentamisen ammattilaisia. Pula osaavista tekijöistä on jo niin kova, että se jarruttaa isompien korjausprojektien eteenpäin viemistä, kun alan harvat huippuammattilaiset ovat vahvasti ylityöllistettyjä.

Suomi Golfin toimialapäivillä aiheesta puhumassa ollut Tilander sanoo, että suomalaisilla kentillä korjausvelka kasvaa jatkuvasti.

”Tilanne on kaksijakoinen: toiset kentät ovat satsanneet peruskorjaukseen, mutta sitten on taas kenttiä, joilla korjausvelka kasvaa. Näkisin asian niin, että kentät ovat jakautumassa tässä suhteessa. Varmasti taustalla on taloudellisia tekijöitä”, Tilander arvelee.

Pienempiä remontteja, joista selvitään golfkentän omalla työvoimalla, on sen sijaan Suomessa tehty viime vuosina enenevässä määrin. Golf Talmassa esimerkiksi uusittiin kaikki bunkkerit omalla työvoimalla. Sysäys bunkkereiden remontoitiin tuli Pelaaja Ensin -kyselyn kautta, jonka tuloksia Golf Talmassa oltiin tutkittu tarkalla silmällä.

Talman molemmat kentät, Laakso ja Master, olivat saaneet todella heikot arvosanat bunkkereiden laadusta, ja tämän takia siellä päätettiin tarttua lapioon. Samalla uusittiin myös par 3 -kentän ja harjoitusalueiden bunkkerit.

Noin 100 000 euroa kenttää kohden maksanut bunkkeriremontti nosti asiakastyytyväisyyden pohjamudista huippuluokkaan, sillä remonttien jälkeen tehdyissä Pelaaja Ensin -kyselyissä Talman bunkkerit arvioitiin jäsenten arvioissa Suomen parhaiksi ja vieraspelaajien arvioissa Suomen toiseksi parhaiksi.

”Meidän uudessa strategiassa keskiössä on aktiivinen golfari, joka nauttii pelaamisesta Talmassa. Tämä bunkkeriremontti oli meille myös vahva viesti siitä, että Pelaaja Ensin -kyselyn tuloksiin kannattaa luottaa”, Golf Talman toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi kertoo.

Pelistä nauttiminen oli myös yksi pääteemoista, joita tanskalainen golfkenttäarkkitehti Philip Christian Spogard halusi korostaa, kun hän alkoi suunnitella Ålands Golfklubbenin Slottsbanaa uudelleen. Ensi kesänä aukeavan Slottsbanan reititys muuttuu oleellisesti, ja uusittu kenttä on ennakkohehkutuksissa nostettu yhdeksi Euroopan hienoimmista kentistä.

Ahvenanmaalla remontin yhteydessä ei tyydytty pieneen pintaremonttiin, vaan kokonaisbudjetiltaan 2,415 miljoonan euron hankkeessa kenttä remontoitiin kokonaisuudessaan. Näin isoja hankkeita, joissa kenttä on suljettuna kokonaisen pelikauden, ei pystytä toteuttamaan kuin sellaisilla kentillä, joissa on käytössä enemmän kuin yksi 18-reikäinen kenttä. Muuten on suuri vaara, että osakkaat ja jäsenet kaikkoavat muille kentille pelaamaan.

Suomalaisten golfkenttien remonteista moni on pystytty toteuttamaan tulorahoituksella, eikä velkaa ole tarvittu ottaa. Näin toimittiin esimerkiksi Talmassa ja Vierumäellä, jossa Classic-kentän peruskorjaus toteutettiin useampivuotisena projektina niin, että kenttä pysyi koko remontin ajan myös tasoituskelpoisena.

Isoissa Ahvenanmaan tapaisissa peruskorjaushankkeissa raha näyttelee suurta roolia. Ålands Golfklubb sai Ahvenanmaan maakuntahallinnolta tukea 415 000 euroa, mutta lainantarve oli edelleen 2 miljoonaa. Golfyhteisö oli kuitenkin valmis lähtemään hankkeeseen mukaan, sillä jotain korjaustoimenpiteitä 35 vuotta vanhalle kentälle oli joka tapauksessa tehtävä.

Luonnonmukaisempaan suuntaan

Lassi Pekka Tilander nostaa esille myös toisen tavan tehdä kenttien peruskorjausta. Maailmalla on jo nostanut päätään eräänlainen downshiftaustrendi, jossa kenttäremonttien yhteydessä ei mennäkään entistä prameampaan ja huolitellumpaan suuntaan, vaan kentistä pyritään tekemään aiempaa paremmin luontoon istuvia.

Näin on toimittu muun muassa kuuluisassa Pinehurstin golfkeskuksessa, jossa Pinehurstin kenttä numero 2 remontoitiin sillä ajatuksella, että kentästä tulisi entistä luonnonmukaisempi. Kentän sadetusjärjestelmää esimerkiksi pienennettiin radikaalisti, ja kentällä on tätä nykyä vain kaksi leikkuukorkeutta, viheriöt ja muut alueet. Tällä tavoin säästetään myös kentän ylläpitokustannuksissa isoja summia vuositasolla.

”Suomessa tätä ei ole vielä uskallettu toteuttaa, mutta oma toiveeni olisi, että kentät olisivat hieman luonnollisempia. Rajapintojen ei välttämättä tarvitse olla niin selkeitä, vaan ihmisille tulisi tunne, että golfia pelattaisiin luonnossa, eikä jollain tarkasti määritellyllä ja standardisoidulla alueella”, Tilander sanoo rohkeasti.

Tilanderin suunnittelemista kentistä Virossa sijaitseva Pärnu Bay ja Puolassa oleva Sand Valley ovat jo sellaisia kenttiä, joissa kenttien rajapinnat ovat häilyviä, ja kentät istuvat nätisti ympäröivään luontoon.

Golfkenttien remontoinnista puhuttaessa keskustelua käydään erityisen paljon itse kentän kohentamisesta, mutta tällä hetkellä myös harjoitusalueiden peruskorjaukseen panostetaan vahvasti. Tilander on viime vuosina ollut mukana suunnittelemassa useampaa harjoitusalueisiin kohdistuvaa perusparannusta.

”Se on selkeä trendi. Yhä useampi golfsuoritus on sellainen, että tullaan vain rangelle. Silloin kun tullaan vain rangelle, niin totta kai tullaan sille rangelle, jossa on kaikista parhaat olosuhteet, eli lyöntipaikat, pallot, kohteet ja ehkä näitä mittalaitteita. Sillä on varsinkin isojen kaupunkien läheisyydessä todella suuri merkitys. Harjoitusalueet ovat tulevaisuuden juttu golfissa.”

Harjoitusalueilla on viime vuosina alettu hyödyntää keinonurmea, ja sitä käytettiin muun muassa Golf Talman harjoitusalueiden bunkkeriremontissa. Myös Tilanderin suunnitteleman Pickala Golfin rangen peruskorjauksessa keinonurmella on suuri rooli.

”Sen käyttö on yleistymässä. Rangella keinonurmi on erittäin hyvä esimerkiksi näiden kohdeviheriöiden materiaalina, koska niille lyödään niin kaukaa, että se näyttää parhaimmillaan aivan aidolta viheriöltä. Ne saadaan myös todella aikaisin keväällä auki, ja range näyttää avaamisesta lähtien todella hyvältä, kun viheriöt ovat vihreinä”, Tilander selventää.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje