Sarfvikin golfyhteisö haluaa taulun avulla kunnioittaa alueen historiaa ja vaikuttaa siihen, että alueen muistomerkit jäävät myös tulevien sukupolvien nähtäväksi.
Parin sadan metrin päässä Sarfvikin klubitalosta, vanhan kentän 16. griinin ja 17. lyöntipaikan välissä olevalla metsäsaarekkeella näkyvät edelleen selkeästi venäläisten kaivamat juoksuhaudat, konekivääriasemat ja panssarivaunulle tai rynnäkkötykille kaivettu suojapotero. Tälle alueelle on nyt pystytetty historiikkitaulu pelaajien kulkutien varteen. Tauluidea sai alkunsa amiraali Jan Klenbergin ja vuorineuvos Jouko Seren pohdinnoista, jonka jälkeen Pekka Kärki otti tehtävän hoitaakseen toimitusjohtaja Rauno Pusan avustuksella.
”Neuvostoliitto vaati 19.9.1944 välirauhansopimuksessa Porkkalan alueen vuokralle sotilastukikohdaksi 50 vuoden ajaksi, ja ryhtyi kiireesti varustamaan aluetta. Porkkalan tukikohta toisaalta suojasi Leningradia merihyökkäykseltä, ja toisaalta se oli uhkana tykinkantaman päässä olevalle Suomen pääkaupungille, kertoi Pekka Kärki historiikkitaulun paljastustilaisuuden aluksi.
”Suomi sai Porkkalan alueen takaisin jo 1956 kun ydinaseiden kehitys oli tehnyt tukikohdan puna-armeijalle epätarkoituksenmukaiseksi, hän jatkoi. ”Vetäytyessään alueelta miehittäjä tuhosi alueen varustukset, mutta kevyiden puolustuslaitteiden jäännökset ovat edelleen nähtävillä.”
Sarfvikin jäsenet kuuntelivat kiinnostuneina alueen historiasta kertovia puheita.
Historiikkitaulun takana olevassa maastossa olleet taisteluhaudat yhdistyivät alueen muihin linnoitteisiin, jotka nekin ovat historiikkitauluun merkittyinä.
”Kunhan venäläisten sota-arkistot saadaan kokonaan avattua, on tulevina vuosina mahdollista saada lisää ja tarkempaa tietoa alueen rakennelmista ja siellä olleista ihmisistä”, Kärki ennustaa.
Avauspuheen jälkeen kutsuttiin taulun paljastajiksi Sarfvikin golfyhteisön kunniajäsenet Jouko Sere ja Seppo Soratie. Tauluun tutustuttuaan kutsuvieraat saivat kuulla Seren muisteloita sotavuosilta ja laajemmin myös Saksan-Venäjän valtapyrkimyksistä.
Sarfvikin golfyhteisö tulee jatkossakin kunnioittamaan alueen historiaa ja siellä olevia muinaisjäännöksiä. Alueen kehittämisen yhteydessä huomioidaan, että sen historia jää elämään.
Teksti ja kuvat: Jukka Rimpiläinen