Salo Golfille ”24 tunnin ajot” ovat jo kahdeksas kerta.
Salo Golf on ollut aktiivisesti mukana 24h junnugolfille -tempauksessa. Eilen klo. 18:00 käynnistynyt golfmaraton on seurassa jo kahdeksas. Ideana on pelata 24 tuntia golfia ja samalla kerätä euroja seuran junioreiden hyväksi.
Toimitusjohtaja Tomi Paju lähti urakkaan yhdessä Otto Kotajan kanssa. Paju on ollut mukana kaikkina kertoina, Kotajan saadessa triplan täyteen. Jokaisesta vuodesta viisastuneempana tämänkertaiseen sessioon on varustauduttu useammalla sukkaparilla.
”Viime vuonna viimeiset kuusi tuntia olivat tuskaisia, kun jalkapohjissa hiersi. Tällä kertaa mukana on viisi paria sukkia”, hyväntuulinen Paju kertoi.
Vuodet ovat tuoneet mukanaan erinomaisia käytännön ideoita, joilla pelaamista pystyy helpottamaan ja tekemään kiertämisestä mukavampaa. Huoltoauto kulkee matkassa koko ajan kuskien vaihtuessa aina kierroksittain. Huoltojoukot pitävät tuloskortin lisäksi kierroksella mukana tarvittavia kamppeita ja syötävää.
Huoltoautoon on rakennettu myös tehokkaat led-valot, jotka nousevat yön pimeinä tunteina loistoonsa. Sata metriä eteenpäin näyttävien valojen ansiosta pelaaminen on antoisampaa ja turvallisempaakin keskellä yötä.
”Arvioisin, että 00:30-2:45 välillä valoja tarvitaan. Yksi autokuskeistamme on teknisen työn taitaja, ja hän on rakentanut valoille hyvät kiinnitykset, katkaisimet ja muut. Meillä on ennen ollut mukana otsalamppuja”, Paju sanoi.
Vuosien varrella kerätyt tukieurot ovat menneet junioreiden toimintaan. Vuosittainen euromäärä on liikkunut 4000-7000 euron välillä. Tänä vuonna Paju arvioi kokonaissummaksi reilua 5000 euroa.
Noilla rahoilla on saatu hyvää aikaan. Esimerkiksi junnujen golfkoulu on ilmainen, kun se on aiemmin maksanut 90 euroa osallistujaa kohden. Kentän lähikoulut ovat pitäneet golfkerhoja ja opettajien palkkioita on kustannettu 24h junnugolfille -tempauksen tuotoista. Kaikki kilpajuniorit ovat saaneet uudet pelipaidat ja tusinan verran palloja.
Golfikas liikuntaleiri on ollut suosittu, jossa aamupäivisin pelataan golfia ja iltapäivisin harrastetaan jotain muuta kuten uimahyppyjä tai ratsastusta. Viikon mittaisen leirin muutaman kympin osallistumismaksu on pystytty pitämään maltillisena tukieurojen ansiosta.
”Salolaisia yrityksiä on nyt jo kohtuullisen helppoa saada mukaan, kun olemme tätä vuosia tehneet. Osa on mukana vähän isommalla summalla ja jotkut pienemmällä, mutta olennaista on, että he haluavat tukea junnutoimintaamme.”
Paju ja Kotaja kiertävät vuorokauden aikana seitsemän kierrosta. Ennakkoon voisi kuvitella, että viimeiset yhdeksän reikää ovat tuloksellisesti heikoimmat, mutta Pajun kohdalla tilanne on ollut päinvastainen.
”En tiedä miksi, mutta viimeiset yhdeksän reikää ovat sujuneet itseltäni aina parhaiten. Jotain kaksi-kolme yli parin on tuo loppu mennyt”, seitsemän tasoituksella pelaava Paju naurahtaa.
Paju on valmistautunut pitkään urakkaan pitämällä fysiikkapuolta kunnossa. Omat vinkkinsä hän jakaa myös eteenpäin.
”Lähtökohtana olen oppinut, ettei missään nimessä saa pysähtyä kokonaan ja koko ajan pitää syödä. Sellainen pieni pissahätä pitää kokoa ajan olla, niin tietää juoneensa tarpeeksi”, Paju päättää.