Ranskan johto piti vaivatta loppuun asti ja tasainen joukkue saavutti viimevuotisen EM-kullan jatkoksi myös MM-kultamitalit Berliinin Sporting Clubilla päättyneissä kisoissa. Ranska oli paras myös 1964 jolloin naisten MM-kisat pidettiin ensimmäisen kerran. Etelä-Korea ja Iso-Britannia pokkasivat muut mitalit. Suurimmat suosikit Saksa(11:s) ja USA (17:s) pettyivät kovasti , odotukset olivat molemmilla kovat. USA on voittanut mestaruuden 13 kertaa ja ennen Berliiniä huonoin sijoitus oli viides! Norjan Suzann Petterson oli henkilökohtaisen sarjan paras pelattuaan neljä kierrosta yhteensä kolme alle parin. Joukkue oli vasta kymmenes, sillä maan toiseksi paras pelaajatar hävisi Pettersonille yli kahdeksan lyöntiä kierrosta kohden. Maailman golfperhettä on yritetty ja onnistuttukin laajentamaan myös kilpagolfissa. Berliinissa oli mukana peräti 40 maata. Hyvä niin, mutta kuitenkin muutama joukkue oli joutunut laittamaan kehiin leidejä joille suomalaisen greencardin suorittaminen voisi olla ongelmallista. Suomen joukkue lähti tavoittelemaan sijoitusta 12:n joukossa. Tavoiteasetanta oli ehkä yltiöpäisen optimistinen, nyt saavutettu 26:s tila on kuitenkin kaikkien aikojen heikoin. Pia Koivuranta piti ryhtinsä koko kisan ajan, tasainen esitys (77-77-76-76) on niin hyvää kuin häneltä kohtuudella voidaan odottaa. Hanna-Leena Salonen sai aikaan yhden kierroksen alle 80:n , senkin erityisen hyvän puttipelin ansiosta. Suomenmestari on kehittynyt kovasti tälle kaudelle, kuitenkin matkaa tasolle jolla menestyisi merkittävissä kansainvälisissä kisoissa on todella paljon. Ursula Tuutti oli tuloksiltaan suuri pettymys Berliinissä. Hänen odotettiin nousevan jopa joukkueen parhaaksi, nyt eroa Koivurantaan tuli peräti 20 lyöntiä! Tuuttikin on parantanut otteitaan tällä kaudella, mutta MM-kisat olivat osoitus siitä mikä etukäteen jo tiedettiin. Kun parhaat amatöörit ovat mukana, jäävät suomalaistytöt armotta kelkasta. Tuutti ja Salonen ovat vielä nuoria tyttöjä joiden kehitys toivottavasti jatkuu. Suzann Pettersonin esimerkki osoittaa sen, että pienestäkin maasta voi nousta todellinen tähti. MM-kisajoukkue yritti varmasti parhaansa eikä menestymättömyydestä ole syytä nostaa sormea pystyyn. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisesta naisgolfista puuttuvat huipputyypit jotka voisivat nousta ehdottomaan kärkeen. Suomen yhdeksäs sija MM-kisoissa 1996 on muisto vain. Se perustui vain ja ainoastaan Niina Laitisen loistavaan peliin ja kolmanteen sijaan henkilökohtaisessa sarjasa. Valitettavasti Laitisenkin pelit kahdella viimeisellä kaudella ovat olleet todella vaisuja. MM-kisat sujuivat siis suomalaisittain ”odotetusti”. Miehet käynnistävät osuutensa torstaina, ja silloin on suomalaisttain paljon kovia odotuksia pelissä. Vain mitali, mielellään kultainen tuntuu olevan monien odotuksissa. Jalat kannattaa pitää maassa. Miesten sijoitus voi olla aivan kaikkea sijojen 1-30 välistä, heikompikin mikäli kaikki lähtee menemään väärään suuntaan. Golfpallo kun on kuitenkin pyöreä.
Pia Koivuranta