Suomessa on pian sata kenttaa, uusia tulee ja vanhoja korjataan seka laajennetaan. Lassi-Pekka Tilanderin neljas tyo, Iitin kentan yhdeksan ensimmaista reikaa avattiin elokuussa. Toiset yhdeksan avataan kauden 2005 aikana. Tilanderin kasialaa ovat myos Talman viimeinen avattu yhdeksikko ja Muuramen seka Kuortaneen toistaiseksi yhdeksan reikaiset kentat. Kun listaan lisataan rakenteilla olevat kentat Aulangolla, Naantalissa, Tallinnassa seka Saarenmaalla, nousee ”Popo” Tilander kenttien maarassa mitattuna kotimaisista kolmannelle sijalle jo muutaman vuoden alalla toimittuaan. Kosti Kurosella on maassamme eniten piirrettyja kenttia, yli 30, ja Kuronen jatkaa edelleen vuosien varrella kehittyneella ammattitaidollaan tyoskentelyaan. Kostin viimeisin kenttahanke on Keimolan Saras-kentan laajennus joka avattiin loppukesasta. Kostin arvostetuimpia toita edustavat ehdottomasti Karelia Golf Joensuussa seka Lohja. Arkkitehtikoulutus on myos alan toisella veteraanilla Pekka Sivulalla jonka maineikkain luomus on Aura Golf Turussa. Sivulan uusimpia kenttia ovat Vihti seka kevaalla avattava Hillside Golf samoin Vihdissa. Kuronen ja Sivula ,samoin kuin muut kotimaiset jotka ovat maahamme piirtaneet enemman kuin yhden kentan ( Heikki Kuronen, Reijo Louhimo) ovat edelleen viriileja mutta elakeiassa.Pickalan suunnittelija Reijo Hillberg kuoli kesalla. Hyva kysymys kuuluukin, kuka/ketka suunnittelevat maahamme tulevaisuudessa kenttia, ulkomaiset vai kotimaiset? Suomessa vahvan jalansijan ovat saaneet Jan Sederholm Ruotsista seka Ronald Fream USA:sta jolla on maassamme kuusi kenttaa. Vaikka golfin suosio kasvaa ja uusien kenttien tarve tiedostetaan, on kentansuunnittelussa nyt, ja oletettavasti lahitulevaisuudessakin ostajan markkinat, tarjoajia loytyy, rohkeutta uusien hankkeiden synnyttamiseen vahemman. -Uusia kenttia tullaan Suomessa jatkossa tekemaan tehokkaammin, huokeammalla. Nain pitaakin, 2-2,5 miljoonalla eurolla saa jo hyvan kentan maa-aluineen jos yhtalo toimii, julistaa Tilander. Tilander opiskelee parhaillaan kentansuunnittelua Skotlannissa, Edinburgissa. Graafista suunnittelua han on tehnyt 15 vuotta, peliuraa on 41-vuotiaalla espoolaisella takana yli 30-vuotta. 
Maita ja mantereita han naki jo peliuransa aikana jonka suurimmat saavutukset olivat edustus MM-kisoissa, maajoukkue-edustuksia lahes vuosikymmenen ajan seka SM-mitaleja melkoinen maara. -Osaan pelata ja piirtaa, luomista tama kentansuunnittelu on pohjimmiltaan mutta myos kovaa pakertamista yksityiskohtien kanssa.Mutta kun ihan pannaan mutkat suoriksi, niin kentalla kayskentelemalla eniten olen oppinut. Koulussa, niin arvokas kuin tuo Skotlannin tutkinto onkin, oppii varmasti kaikki kliseet ja tyylisuunnat. Mina olen oppinut eniten Talman kenttaa suunnitellessani siella pelloilla. Tilander uskoo kotimaiseen kentansuunnitteluun, viimeisina vuosina ulkomaiset ovat ottaneet leijonanosan uusista hankkeista. -Kentan masterplanin, reittisuunnitelman lisaksi tulevaisuutta on ehdottomasti vaylien pintamuotoilu. Tassahan Kytaja on Suomessa edellakavija, muut tulevat nyt jatkossa varmasti perassa. Tarkeaa on myos tyon seuranta rakentamisen aikana. Lyhyen urani aikana olen jo oppinut kovemmaksi, vaikka osaamista rakentamiseen on, oman nakemyksen lapivieminen vaatii kaynteja tyomaalla.
Iittiin valmistuu hyva peruskentta
Tilanderilla on riittanyt parin vuoden aikana kiiretta suunnittelun saralla. Iitin kentan yhdeksikkoa han esitteli viimeviikolla allekirjoittaneelle. -Tama on malliesimerkki huokeasta, hyvasta peruskentasta. Hieman lyhyt, vahan tilaa, mutta tasapainoinen. Sopii kaikentyyppisille pelaajille. Vaikka vesiesteita on kaikilla nyt avatuilla, eivat ne ole hairitsevasti pelissa, Popo kiteyttaa. Avatut reiat ovat pellolla, toinen puoli kulkee osittain metsassa ja siella on myos merkittavia korkeuseroja. -Golf on perusluonteeltaan avoimien alueiden peli. Vanhasta viljelysmaasta saa oikein hyvia kenttia, savi pohjamateriaalinakaan ei ole ongelma. Suomessa arvostetaan ehka liikaakin metsaan hakattuja kenttia, Tilander miettii. Iitin kentta on viela kunnoltaan keskenerainen. Vaylat, karheikot ja kentan raja-alueet muotoutuvat ajan myota. Miellyttavaa on se, ettei pallojen etsimiseen tuhraannu aikaa, vesiesteisiin voi lyoda, mutta raivaamattomia alueita ei ole. 
Viherioiden suunnittelijana Tilander osoitti jo Talmassa osaamisensa. Iitin viherioilla viihtyy, kallistuksia on moneen suuntaan mutta ne ovat perusteltuja ja mielenkiintoisia. Lay-out vaikuttaa virheettomalta, jotkin bunkkerinpaikat ihmetyttavat, mutta pellosta on saatu mielenkiintoinen pelattava kokonaisuus. Mieleenpainuvimpia reikia ovat tallahetkella pelijarjestyksessa viides jossa vetta on seka tiukasti oikealla kuin myos viherion edessa. Ei mikaan monsteri, mutta jaa mieleen. Kaksi viimeista, par-nelonen ja viitonen ovat erittain selkeita hyvia golfreikia joiden kruununa on toimivat viheriot. -Kun tuo toinen puoli avataan, tasta tulee oikein hyva peruskentta, ei mikaan super, mutta sellainen jossa varmasti viihdytaan, Tilander uskoo. Iitissa on 576 osaketta merkattu 800:sta. Hinta on aluuelle ja kenttaan sopiva 5500 euroa jolla yhden aikuisen lisaksi saa alle 20-vuotiaan samassa taloudessa asuvan juniorin pelaamaan. Greenfeen hinta 40 euroa on yhdeksanreikaiselle kentalle sopiva ja toivottavasti sailyy samana uuden yhdeksikon avautuessakin.
Kentanrakentamiseen lisaa tehokkuutta
Markkinatilanne golfkenttasuunnittelussa ja rakentamisessa on varovaisen odottava, kysyntaa pitaisi olla, tarjoajista ei ole pulaa, uusia hankkeita on varsinkin hinnaston alapaahan vahan vuosina 2005-2006 rakentuvien jalkeen. Tilander myontaa tilanteen todeksi, uusia hankkeita odottavat myos alalla olevat arkkitehdit.Hanella itsellaan riittaa viela toita rakentamisvaiheessa olevien projektiensa kanssa. Uutta tilauskantaa ei ole viela saatu allekirjoitusvaiheeseen. Kytaja on Suomen ehdoton ykkoskentta johon muut markkinoinissan kasittamattomankin paljon vertaavat itseaan. Kulloo, Vanajanlinna ja Hirsala ovat profiloituneet antiensa aikana kalliiksi hyviksi kentiksi, vasta muutaman vuoden kuluttua nahdaan mihin niiden hinnat asettuvat. Kullooseen on tarkoitus rakentaa toinenkin kentta, alkuperaisesta aikataulusta ollaan siella perassa, ensimmaiseen lasketut osakkeet ovat viela osittain myyjalla. Kulloossa uskotaan toisen kentan markkinoinnin ja myynnin kaynnistyvan vuoden 2005 aikana. Kytajan komealla kentalla on viela yli 1000 myytavaa osaketta. Vanajanlinna ja Hirsala ovat markkinoineet itseaan luksuskentiksi, ja saaneetkin kiitettavasti myyntinsa kulkemaan ottaen huomioon ettei valmista viela ole pitkaan aikaan. Odotukset ovat kovat ainakin niilla jotka hankkineet nailta osakkeensa 16-21.000 euron hintaan. Kysymattakin Tilander kaantaa keskustelun golfkenttien suunnittelun ja rakentamisen kustannuksiin. -Kylla rakentamisessa ja suunnittelussakin on monin paikoin ollut turhan paljon ilmaa laskuttamisessa. Osittain ei ole osattu, toisaalta on liian monta valikatta laskuttamassa. Tutkimusten mukaan Euroopassa viimevuosina piirrettyjen kenttien suunnittelukustannusten keskiarvo on 18 reikaiselle kentalle ollut noin 200.000 euroa sisaltaen kaikki piirustukset seka suunnittelijan tekeman valvonnan ja ohjauksen rakentamisen aikana Suomalaisten tekemien hintahaarukka on arvioiden mukaan ollut valilla 20-100.000 euroa, naissa valvonnan maara on vaihdellut melkoisesti. Kalleimmat, poikkeuksetta ulkomaisten piirtamat hankkeet ovat maksaneet noin 300.000 18 reikaista kohden, kahden kentan projekteissa toinen on tullut huomattavasti halvemmalla. Tilander nyokyttaa paataan arvion kuullessaan, muttei halua julkistaa omia hintojaan. Kentanrakentamisessa on viimevuosina yleistynyt ns. oma projekti jossa rakentava yhtio ottaa itse vastuun tyonjohdosta. -Siina kaikilla osapuolilla on selkea rooli ja intressiristiriitojen mahdollisuudet vahaisimmat. Uskon omien projektien kasvattavan osuuttaan suomalaisessa kentanrakentamisessa, ne ovat usein myos kustannustehokkaimpia. Suunnitelemistani kentista nain rakennetaan Aulanko, Tallinna ja Naantali kertoo Tilander. Kaytetty malli on ollut myos projektinjohto jossa tyon saanut alan yritys teettaa ostajan laskuun alihankintatyona kentan ja laskuttaa konsultaationsa ostajalta. Iitin kentta on tehty kokonaishintaurakkana jossa tilaaja saa kentan avaimet kateen periaatteella. -Suomeen tarvitaan huokeampia kenttia, ja niita on mahdollisuus tehda. En ollenkaan ymmarra sita yleistamista etta reian pitaisi maksaa miljoona vanhaa markkaa, hyvan kentan pystyy maa-alueineen rakentamaan 2-2,5 miljoonalla eurolla. Meilla on rakennettu monessa tapauksessa ”yli”, tehty turhia kustannuksia joilta pitaisi valttya jatkossa. Tilander toistaa sanomansa. -Markkinat varmasti ohjaavat jatkossa tarjontaa, osaaminenkin Suomessa on kehittynyt.Maa-aluetta, peltoakin kyetaaan kasittelemaan kohtuukustannuksin ja tekemaan siita mielenkiintoinen, kaikkea osaamista ei tarvitse jatkossa suunnittelun, rakentamisenkaan osalta tuoda ulkomailta. ”Sheippaamiseen”, kentan muotoiluun loytyy jatkossa osaajat myos kotimaasta, Tilander uskoo. Omia kenttiaan han ei viela halua listata jarjestykseen, eika kertoa mika niista ensimmaisena nousee Golf Worldin listoille… 
-Tallinnan kentalta odotan paljon. Siita kehittyy uskoakseni aluuen ykkoskentta ( muitakin projekteja aluuella on). Aulanko on ollut hieno projekti, historiallinen alue vanhan kentan kupeeseen. Se ontehty kustannustehokkaasti. Iitista tulee mukava kentta, jo klubitalo miljoineen on kodikas. Kaksi ensimmaista, Kuortane ja Muurame opettivat nuorta suunnittelijaa. -Arvostan naissa ulkomaisissa kolleegoissa sita, miten projekti kokonaisuutena hoidetaan, se on kaikille mukanaolijoille business, mutta valvonta toimii tehokkaasti. Olen jo oppinut paremmin pitamaan nakemykseni rakennusvaiheessa, Tilander myontaa. ”Popo” Tilander joutui golfkentalle Lahdessa isansa Lassin vanavedessa. Pelurina hanesta kehittyi lahinna lahjoillaan maajoukkuetason hyva pelaaja, harjoittelu ei ollut intohimo, ei kilpaileminenkaan. Tie vei isan mukana mainostoimistoon ja graafiseen suunnitteluun, valmentaminen Sarfvikissa on jaanyt sivutoimeksi. Kutsumus opettamiseen ei pala Popon rinnassa taysilla , mutta kentansuunnittelussa han on tiella joka kiehtoo miesta aidosti. -Monet luulevat etta nimesta ja Lassista olisi ollut kovasti apua. Mielestani tilanne on painvastoin, epailevia tuomaita on paljon juuri siksi. Firmansa nimeksi Lassi-Pekka Tilander on luonnollisesti lanseerannut Tilander Golfdesign. Sita kuinka paljon aikaa kentansuunnitteluun keskimaarin kuluu, Popo ei osaa sanoa ja vastaus vaikuttaa uskottavalta. -Monia asioita huomaa tyostavansa alitajunnassa, sielta ne sitten pongahtavat ratkaisuina yllattavistikin mieleen vuorokaudenaikaan katsomatta. Palkitsevinta on luomisen ilo ja oman piirroksen valmiina nakeminen, golfkentan suunnitteleminen on ihan varmasti todellinen toiveammatti, Lassi-Pekka Tilander lopettaa.