16.7.–23.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][18]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Osaavista golfkentänhoitajista uhkaa tulla pula – Kuopiossa kokeillaan oppisopimuskoulutusta

Savossa voi opiskella nyt golfkentänhoitajaksi oppisopimuskoulutuksella. Kuvituskuva Lepaalta

Kentänhoitajia kouluttava Pirjo Hotti näkee, että alan koulutus tarvitsee perusteellisemman rakennemuutoksen.

Suomessa on pidemmän aikaa ollut pula ammattitaitoisista kentänhoitajista ja myös kausityöntekijöitä on ollut paikoin vaikea saada kentille töihin.

Savon ammattiopistossa Kuopiossa on haettu ratkaisua ongelmaan kentänhoitajien oppisopimuskoulutuksella, joka käynnistettiin tänä keväänä. Ensimmäisellä kurssilla on kymmenen opiskelijaa.

Koulutuksen vetäjänä toimii Pirjo Hotti, joka hoiti aiemmin samaa tehtävää Kainuun ammattiopistossa. Hotti aloitti toissa keväänä työt Tarina Golfin kenttämestarina Siilinjärvellä. Hänen maisemanvaihtonsa myötä Kajaanin kentänhoitajakoulutus lakkautettiin, ja Savon ammattiopistosta tuli uusi kentänhoitajia kouluttava yksikkö.

Kuopion kentänhoitajakoulutuksessa lähdetään liikkeelle tutkinnon osista, ja niitä suoritetaan omalla kentällä työn ohessa. Toiveena on, että oppisopimusmalli auttaisi golfkentänhoitajia pysymään alalla, ja kentille saataisiin pätevää työvoimaa.

”Pelaajien odotukset kentänhoidontason suhteen ovat nousseet vuosien varrella, joten ammattimaisia osaajia tarvitaan”, Hotti kertoo.

Oppisopimus mahdollistaa sen, että kentät sitouttavat ihmisiä työpaikkaan heidän kouluttautuessa työn ohessa.

”Tämä malli ei ole niin koulumainen kuin on totuttu. Lepaalla tutkintoa aletaan tehdä saman tien, ja näin toimittiin myös Kajaanissa. Jäsennämme tutkinnon kahdelle kesälle, ettei siitä tule opiskelijalle liian raskas paakku.”

Pitäisi olla urapolku, jota voisi esitellä ihmisille.

Alalla oli hetken aikaa huolta Kajaanin kentänhoitajakoulutuksen lakkautuksesta. Mikäli Savon ammattiopisto ei olisi ottanut koulutusta ohjelmaansa, olisi Hämeen ammatti-instituutti (Lepaa) jäänyt ainoaksi kentänhoitajien opinahjoksi. Se olisi vähentänyt hieman pohjoisempana asuvien kiinnostusta koulutusta kohtaan.

Koulutuksen rakenteet laitettava uusiksi

Kentänhoitajapula on aito ongelma, mutta sitä ei Hotin mukaan yksin oppisopimuskoulutuksella ratkaista. Hän korostaa, että koulutuksen rakenteet pitäisi laittaa uusiksi. Suomessa voi suorittaa kentänhoidon ammattitutkinnon ja kenttämestarin erikoisammattitutkinnon, mutta golfkentänhoitoalalta puuttuu perustutkinto, joka on toisen asteen pakollinen tutkinto.

”Perustutkinnon rakenteet ovat meidän näkökulmastamme todella jäykkiä. Liikkumavaraa ei ole tarpeeksi, jotta ammattitutkinnosta voisi ottaa enemmän ammatillisen tutkinnon osia.”

Pirjo Hotti toivoo, että kentänhoidon opinnot saataisiin puutarha-alan perustutkinnon alle.

Hänen mielestään olisi hyvä, että nuorella – tai hieman varttuneemmallakin – olisi mahdollisuus opiskella ammattiin oman kiinnostuksensa mukaan perustutkinnosta lähtien. Eli esimerkiksi niin, että puutarha-alan perustutkinnon opinnot olisi mahdollista keskittää golfkentänhoitoon.

”Pitäisi olla urapolku, jota voisi esitellä ihmisille. Yhä useampi kenttämestari on jäämässä eläkkeelle, joten tarvitsisimme eteenpäin pyrkiviä henkilöitä apulaiskenttämestareiksi perehtymään ja odottamaan isomman vastuun ottamista.”

Myös työn kausiluonteisuus muodostaa merkittävän haasteen. Hotti onkin suunnitellut Savon ammattiopiston kanssa, että opiskelijat voisivat kouluttautua koulun tarjonnasta myös muulle alalle. Jos kenttä ei työllistä kentänhoidonopiskelijaa kauden jälkeen, hän voisi ryhmänohjaajansa kanssa miettiä oman tutkinnon ohelle toisen tutkinnon osia ja opiskella niitä talvella. Se auttaisi työllistymään golfkauden ulkopuolella.

Syvällisemmät opinnot lisäisivät alan arvostusta

Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo on samoilla linjoilla Hotin kanssa kentänhoitajakoulutuksen uudistamisen tarpeesta.

”Olisi hyödyllistä saada biologian ja nurmenkasvuun liittyvät perusopinnot pohjalle, ettei tutkintoa aloittaessa ainoa kokemus olisi ruohonleikkuusta. Syvällisemmät opinnot lisäisivät myös alan arvostusta.”

Koivusalo toimii Opetushallituksen puutarha-alan työelämätoimikunnan puheenjohtajana, joten hänen kauttaan viesti kulkee sinne, missä päätöksiä koulutuksen rakenteista tehdään.

Suomen golfkentänhoitajien FGA:n puheenjohtaja Janne Lehto visioi, että maassa voisi toimia joskus golfinstituutin tapainen oppilaitos, jossa koulutettaisiin kaikki alan ammattilaiset toimitusjohtajia, palvelupäälliköitä ja kentänhoitajia myöden.

”Siellä voisi olla myös yhteisiä oppiaineita. Olisi vain hyväksi, että kentänhoitajat saisivat asiakaspalvelukoulutusta ja oppia siitä, miten kenttää pyöritetään liiketaloudellisesti”, hän sanoo.

Muun muassa Saksassa on golfalalla käytössä urapolkuportaali, joka tarjoaa laajan koulutusmahdollisuuden. Hirsalassa työskentelevä Lehto on opiskellut Saksassa, jossa hän suoritti eräänlaisen toimitusjohtaja-kenttämestari yhdistelmätutkinnon.

Ainakin viidennes Lepaalta valmistuneista on lopettanut työt golfkentällä

Suurin osa kotimaisista kentänhoitoalan ammattilaisista valmistuu Hämeen ammatti-instituutin Lepaan yksiköstä. Oppilaitos on kouluttanut kentänhoitajia ja kenttämestareita vuodesta 2001 lähtien.

Hämeen ammatti-instituutin lehtorin Petteri Lehmuskosken mukaan lähes sadalla golfkentällä työskentelee Lepaan koulutuksiin osallistuneita kentänhoitajia ja kenttämestarin tutkinnon suorittaneista noin 50 toimii kenttämestarin vakanssilla.

Poistumaakin on ollut.

”Tilastojeni mukaan golfkenttämestarin koulutukseen osallistuneista noin 20 prosenttia on siirtynyt pois aktiivisesta kentänhoidosta. Heistä suurin osa toimii myyntitöissä golfalan tavarantoimittajien palveluksessa.”

Kentänhoitajan ammattitutkinnon suorittajista Lehmuskoski ei ole tehnyt vastaavanalaista seurantaa. Hän kuitenkin arvioi, että heidän prosenttiosuutensa muualle siirtymisestä on kenttämestareita suurempi.

Hämeen ammatti-instituutti on kouluttanut vuodesta 2001 lähtien reilut 350 kentänhoitajaa ja kenttämestaria.

Lepaalta on 23 vuoden aikana valmistunut 241 golfkentänhoitajan ammattitutkinnon ja 111 golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon suorittanutta henkilöä.

”Koulutusasteesta riippuen 10–20 prosenttia opinnot aloittaneista henkilöistä ei ole suorittanut näyttöjä”, Lehmuskoski sanoo.

Syksyllä Lepaalla alkavat järjestyksessään 24. ammattitutkinto ja 12. erikoisammattitutkinto.

Lue seuraavaksi: Golfkentät saivat kipeästi tarvitsemaansa lisäaikaa, kun EU kaatoi asetusehdotuksen kasvinsuojeluaineiden kieltämisestä

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje