28.7.–4.8. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][7]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Koronan vaikutuksista tutkittua tietoa – golftoimiala yksi vähäisimmin vaurioin selvinneistä

Kuinka koronaepidemia iski liikunta- ja urheilualan toimintoihin? Miltä näyttää tulevaisuus? Valtion liikuntaneuvoston tuore selvitys antaa vastauksia.

Valtion liikuntaneuvosto toteutti toukokuussa laajan kyselyn, jolla selvitettiin koronaepidemian akuutteja vaikutuksia erityisesti urheiluseuroihin ja järjestöihin, kuntien liikuntapalveluihin, liikunta-alan yrityksiin sekä liikunnan koulutuskeskuksiin (urheiluopistot). Kyselyn pohjalta laadittu selvitys julkistettiin keskiviikkona 17.6.

Liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen painottivat avauspuheenvuoroissaan sitä, kuinka urheilu- ja liikunta-ala oli kulttuurialan rinnalla etulinjassa ottamassa vastaan epidemian ja sen aiheuttamien rajoitusten seurauksia.

”On tärkeää, että epidemian vaikutuksista on saatu nopeasti tutkimustietoa. Tieto auttaa valmistautumaan myös mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittaviin toimiin ja päätöksiin”, Arhinmäki muistutti.

Liikunta on ollut yksi keskeisistä kärsijöitä, ja siksi hallituksen tuki liikunta-alalle on ollut tärkeää, ministeri Kosonen säesti.

”Rajoitustoimet olleet oikein ajoitettuja ja mitoitettuja. Taklaamisessa on onnistuttu hyvin”, Kosonen jatkoi.

Kososen mukaan on tärkeää turvata liikunta- ja urheilualan toiminnan edellytykset myös epidemian hellittäessä ja lopulta väistyttyä. Luotto järjestäjiin ja suomalaisten vastuullisuuteen on hänen mukaansa jo mahdollistanut rajoitusten väljentämisen yleisötapahtumissa huomattavasti nopeammin kuin useimmissa muissa maissa.

Monenlaisia uhkakuvia on ilmassa. Sponsorointi on kokenut iskun suhdannetilanteen vuoksi. Veikkauksen rahapelituottojen väheneminen pakottaa pohtimaan liikunnan ja urheilun rahoittamisen uusia malleja.

Liikunta-alan yritykset ovat ottaneet kovan iskun vastaan. Liikevaihto on selvityksen mukaan vähentynyt vähintään puolella peräti 59 prosentilla yrityksistä.

Viidennes seuroista vaikeuksissa

Tilanne seuroissa ei ole juurikaan valoisampi, totesi johtava asiantuntija Pasi Mäenpää SmatSportista. Joka viides vastaaja kertoi suurista taloudellisista ongelmista ja tarpeesta ulkopuoliselle avulle. Vaikeimmassa asemassa ovat seurat, joiden toiminnan painopiste on kilpaurheilussa.

”Noin 400 seuraa on isoissa ongelmissa jo nyt. Se on haaste esimerkiksi ammattimaisen toiminnan kehittämiselle lähivuosina.”

Pääsihteeri Minttu Korsberg valtion liikuntaneuvostosta kävi läpi epidemian vaikutuksia urheilujärjestöihin. Tulosten mukaan eniten ovat kärsineet huippu-urheilu, kilpailutoiminta ja erilaisten leirien ja tapahtumien järjestäminen. Nettotulonmenetykset järjestöille ovat arviolta reilut kaksi miljardia euroa.

Akuuteissa vaikutuksissa on luonnollisesti suuria eroja ero toimijaryhmien välillä. Varsinaisia voittajia ei  Korsbergin mukaan ole löydettävissä, vaikka jotkin ulkoliikuntalajit ja luontoliikunta ovat kasvattaneet suosiotaan.

”Mahdollinen toinen aalto ajaisi entistä useammat toimijat merkittäviin vaikeuksiin.”

Tutkija Timo Ala-Vähälä Juritele Oy:stä loi katsauksen liikunta-alan yritysten tilanteeseen. Toimintaedellytykset valtaosalla yrityksistä ovat hänen mukaansa heikentyneet rajusti. Golfkentät sekä ratsastusopetusta- ja valmennusta tarjovat yritykset ovat kulkeneet vastavirtaan ja selviytyneet pandemian mukanaan tuomista haasteista keskimääräistä paremmin.

Ajattelemisen aihetta

Ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi selvityksen tuloksineen vastaavan hyvin sitä tilannekuvaa, joka ministeriöllä on ollut.

Opittavaa on hänen mukaansa kaikilla.

”Ajatus lasten ja nuorten monilajisesta harrastamisesta on otettava jälleen harkintaan. Se vähentäisi liikuntajärjestelmän nykyistä haavoittuvuutta. On myös arvokasta, että nyt on jouduttu uudella tavalla kiinnittämään huomiota urheilijoiden terveyteen ja urheilun vaatimaan matkustamiseen. Ehkä se on näkökulma, jota on pidettävä esillä urheiluun liittyvässä eettisessä pohdinnassa myös jatkossa.”

On jouduttu uudella tavalla kiinnittämään huomiota urheilijoiden terveyteen ja urheilun vaatimaan matkustamiseen.

HJK:n toimitusjohtajan Aki Riihilahden kommenttipuheenvuoro oli tilaisuuden painavinta antia. Hän muistutti siitä, että paluu entiseen ei ole itsestäänselvyys poikkeusolojen jälkeen.

”On tehtävä aktiivisesti työtä sen eteen, että harrastajat ja aktiiviset toimijat saadaan takaisin tauon jälkeen.”

Riihilahti painotti myös liikunnan ja urheilun tärkeää yhteiskunnallista roolia.

”Urheilu kasvattaa fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti ja on usein tärkeä väline kotouttamisessa. Poikkeusolot ovat saaneet meidät ymmärtämään, kuinka paljon liikunta ja urheilu meille merkitsevät – ja kuinka suuresti ja kuinka monin eri tavoin ne ovat hyvinvointia luomassa.”

Keskeistä Riihilahden mukaan on nyt pohtia sitä, kuinka parhaalla mahdollisella tavalla järjestäydytään ja ollaan valmiita kohtaamaan uusi epidemian jälkeinen maailmantilanne.

Jotain hyvääkin

Pandemia ehti nopeasti siirtää olympialaiset uuteen ajankohtaan ja johtaa muun muassa jalkapallon EM-kisojen peruuntumiseen. Joitakin myönteisiäkin vaikutuksia saatiin, ja esimerkiksi digitaalisia palveluja otettiin aiempaa aktiivisemmin käyttöön. Uusia innovatiivisia tapoja toimia kehitettiin.

Kilpagolf koki iskun siinä missä muukin huippu-urheilu. Harrastusrintamalla golf vaikuttaa sen sijaan saanen elvyttävän ruiskeen liikunnallisten ihmisten hakeuduttua ulkoilmaan rentoutumaan.

Olisiko golf jopa yksi voittajista, vaikka pääsihteeri Korsberg ei asiaa niin nähnytkään?

Valtion liikuntaneuvoston tuoreeseen selvitykseen kokonaisuudessaan voit tutustua täällä.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje