- Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[0][0]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Kolme seuraa yhdisti voimansa ja loi talviharjoittelupaikan, jossa golfataan nyt öisinkin

Vantaankosken Golfhalli on Keimolan Golfin, Nurmijärven Golfklubin ja Suur-Helsingin Golfin yhteinen harjoituskeskus, jossa käyttöaste on hurja.

Valtavan vantaalaisen teollisuushallin parkkipaikalla iskee epäusko, sillä ei tämä ihan perinteiseltä golfhallilta näytä. Mutta tänne minut on pyydetty tulemaan, ja osoite on oikein.

Halli ei näytä perinteiseltä golfhallilta, koska se ei ole sellainen. Mutta golfhalli massiivisen kompleksin sisältö löytyy. Ja omanlaisensa, Suomessa uudenlainen kokonaisuus, kolmen seuran yhteinen harjoittelukeskus, jonka jakavat Suur-Helsingin Golf, Keimolan Golf ja Nurmijärven golfklubi.

Halli on Sanomalassa Vantaalla, Sanoma Oy:n omistamassa valtavassa kiinteistössä, jossa pääasiallinen toiminta liittyy sanomalehtien painamiseen. Vantaankosken Golfhalli sijatsee yhden siiven kakkoskerroksessa, saunat, pukuhuoneet, kuntosali ja ryhmäliikuntatilat ykköskerroksessa.

Tämä poikkeuksellinen tila golfhallille löytyi lopulta sattumalta SHG:n toimitusjohtaja Jarkko Raskin etsittyä sitä aktiivisesti kuitenkin jo hyvän aikaa.

”Ehdin käydä vilkaisemassa jo ainakin viittä paikkaa, kunnes tämä löytyi parin mutkan kautta. Sanoma on auttanut meitä monella tavalla ja vastaanotto on ollut todella positiivinen”, Raski kertoo.

Alkuunpaneva tekijä oli kolmen edellä mainitun seuran yhteinen junioritoiminta, josta haluttiin tehdä ympärivuotista. Säännölliset treenivuorot joissain pääkaupunkiseudun olemassa olevissa golfhalleista olisivat tulleet niin kalliiksi, että päädyttiin etsimään vaihtoehtoa ikiomalle hallille.

Sijaintikin on mainio ajatellen seurojen kotipaikkoja. Esimerkiksi Itä-Helsingin Vuosaaressa sijaitsevalle Planmeca Areenalle tulee Vantaankoskelta ajomatkaan 25 kilometriä ja Malmin Green Golfiinkin 15 kilometriä. Vantaankosken juna-asemalta on Vantaankosken Golfhalliin matkaa parisataa metriä ja bussilla pääsee käytännössä suoraan ovelle. Sen ansiosta lasten ja nuorten on helppo käydä hallissa itse, ilman että vanhempia pitää rekrytoida kyyditsijöiksi. Treenikamat voi säilyttää bägikaapeissa, joita on satakunta, ja mikroaaltouunissa saa lämmitettyä evästä treenien lomassa.

Junioreiden treeniryhmiä hallissa pyörii sekä kilpaileville että vähemmän tosissaan harrastukseensa suhtautuville juniorigolfareille.

”Suunnitteilla on myös iltapäiväkerhotoimintaa lapsille kahden ja neljän välisenä aikana. Se ei olisi golfia, vaan muuta liikuntaa ja toimintaa”, paljastaa Markus Ervasti, SHG:n pro.

V-P Saarela harjoittelee hallissa ahkerasti. Halli vaikutti olennaisesti hänen päätökseensä hankkia Keimolan osake.

Torstaina aamupäivällä hallissa ei luulisi olevan kovasti tunkua, mutta onpa sittenkin: kaikki kolme TrackMan-lyöntisimulaattoria ovat ahkerassa käytössä ja yksi erillinen harjoitteluun tarkoitettu TrackMan on sekin miehitetty. Lisäksi lähipelialueella on chippailemassa pari ihmistä, ja kuudesta lyöntipaikastakin useammalla maila heiluu tasaisesti. Sohvilla ei juuri kukaan istuskele, vaikka televisiossa pyörii Viasatin urheilukanava.

”Arkisin kello 8–12 TrackManin käyttöaste on keskimäärin 75%. Saman verran se on itseasiassa kokonaisuudessaankin. Liian tukossa se ei vielä sentään ole. Muutaman päivän päähän saat nyt ajan, jos haluat varata. Mutta niin suosittuja simulaattorit ovat, että harvoin siellä pelaa vajaita ryhmiä”, Raski kertoo.

V-P Saarela lukeutuu hallin vakiokäyttäjiin. Useampina viikkoina treenitunteja on kuulemma kertynyt viitisentoista.

”Olen vuorotöissä, joten minulla on usein arkiaamuisin hyvin aikaa treenata. Heitän lapset kouluun, ja tulen treenaamaan. Joillain viikoilla en toisaalta sitten ehdi käymään ollenkaan”, hän sanoo.

Saarela treenaa hallissa päiväpelioikeudella, jolla voi harjoitella kello 06–15. Päiväpelioikeus maksaa 300 euroa kaudelta, täysi pelioikeus 400 euroa. Molemmat ovat saatavissa myös kuukausimaksulla. Jäsenyyden ehto on kuitenkin kyseisten kenttien osakkuus tai jäsenyys.

”Haluan olla uskollisesti oman kasvattiseurani jäsen, mutta ostin Keimolan osakkeen osittain ihan siksi, että halusin päästä tänne treenaamaan”, Saarela kertoo. Hän pitää hallin hintalaatusuhdetta erinomaisena.

Raskin mukaan hallia käytetään ympäri vuorokauden. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että esimerkiksi vuorotöitä tekevät käyttäjät pelailevat simulaattorissa ennen tai jälkeen työvuoronsa aamuyön tunteina.

Saarela treenaa paljon itsekseen, mutta simulaattorikierroksia varten hän löytää usein peliseuraa whatsappiin perustettujen peliryhmien kautta.

”Sillä porukalla otamme varmaan prolta vähän useamman opetustunnin täällä jossain vaiheessa keväällä”, hän sanoo.

Risto Ovaskainen treenaa hallissa pari kertaa viikossa.

Risto Ovaskainen on muutaman opetustunnin jo ottanutkin. Ovaskainen, 77, harjoittelee hallissa pari kertaa viikossa. Kesäisin hän pelaa SHG:n Lakisto-kentällä kerran–pari viikossa.

”Vähän nivelrikko haittasi viime kesänä pelejä, mutta autolla kiersin sitten. Täällä minun on tarkoitus tänä talvena ottaa selvää, mihin tällainen vanha kroppa vielä taipuu. Haen sellaista ihan oikeaa svingiä ja keskityn harjoittelemaan sitä. Sellaiset parisataa metriä kropasta vielä irtoaa”, Ovaskainen kertoo.

Hän kävi pelaamassa pari kierrosta ulkonakin tammikuussa, mutta kokemus ei ollut hääppöinen. Ajatuksena oli laskea vähän tasoitusta talvitreenien jälkeen, mutta Suomen talvessa peliolosuhteet eivät sitä mahdollistaneet. Siksi Ovaskainen suunnittelee nyt pysyttelevänsä visusti hallissa talvikuukausien ajan.

Raski on ymmärrettävän tyytyväinen siihen, miten hyvin halli on otettu vastaan. Alkuinvestointi oli suuri, peräti 200 000 euroa. Nykyisellä käyttäjämäärällä lainojen takaisinmaksu ei kuitenkaan ole ongelma ja jotain jää viivan allekin. Palautetta kerätään koko ajan ja kauden jälkeen analysoidaan, onko määrä sopiva vai onko kasvun varaa olemassa. Käyttäjämäärää ei haluta nostaa käyttäjäkokemuksen kustannuksella.

”Vuokra ja siivous ovat ainoat juoksevat kulut, mutta käyttöaste on ollut niin hurja, että vähän on jo jouduttu korjailemaan simulaattoreiden lyöntikoppeja ja muuta pientä. Tanskalaisetkin olivat TrackManilla ihmeissään, kun kuulivat miten kovassa käytössä laitteet täällä ovat”, Raski nauraa.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (2 kpl)