26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

”Klubitalo on golfkentän sydän”

Golfklubeja uudistetaan ja kehitetään yhä modernimpaan suuntaan. Klubi talon on oltava toimiva palvelukeskus, mutta myös paikka, jossa golfari viihtyy. Suunnittelija Vertti Kivi tietää, miten tämä onnistuu.

Oletko koskaan miettinyt, mihin asioihin kiinnität ensimmäisenä huomiosi astuessasi sisään klubitaloon? Todennäköisesti huomioit caddiemasterin tiskin sijainnin, vilkaiset nopeasti ympärillesi ja panet merkille, mistä löydät vessan ja pukuhuoneet. Kurkistelet kenties myös ravintolan tiskiä ja ruokailutilaa. Teet nämä pienet havainnot luonnostaan, etkä erityisemmin mieti asiaa.

Huomioit kyllä, jos sisäänkäynti ei nopealla katsauksella osu silmääsi, tai jos caddiemasterin tiski ei näy heti ovelle. Ravintolan puoli voi kerätä pidempiäkin katseita, mikäli kuhina käy, ruoan tuoksu leijuu ilmassa ja tilat näyttävät viihtyisiltä. Ehkä harkitsetkin jääväsi klubille syömään kierroksen jälkeen.

Asiakaskokemus golfkentällä kestää kokonaisuudessaan noin viisi tuntia, helposti muutaman tunnin enemmänkin, mikäli kierroksen jälkeen jää vielä saunomaan, syömään ja juomaan. Klubitalo on golfkentällä keskeisessä roolissa asiakaskokemuksen luomisessa, ja klubitalon tehtävä on saada golfari viihtymään ja nauttimaan olostaan. Mutta miten se tehdään?

Viiden tähden fiilistä

Kysymystä on miettinyt suunnittelija, sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co:n perustaja ja luova johtaja Vertti Kivi. Hän on suunnitellut tänä vuonna remontoidun ja uusitun Pickala Golfin ja kesäkuussa avatun täysin uuden Tapiolan Golfkeskus TAGin sisustuksen pintamateriaaleista ja valaistuksesta irtokalustoon.

”Hyvän golfklubin tehtävä on nimenomaisesti saada ihmiset viihtymään. Klubitalon pitäisi houkutella ihmisiä syömään ja juomaan ja nauttimaan klubilla olemisesta. Jos klubitalo ei ole viihtyisä paikka, ei siellä tehdä muuta kuin ilmoittaudutaan ja täytetään vesipullo. Asiakaskokemus pelaamisen ulkopuolella jää silloin todella minimaaliseksi”, Kivi pohtii.

Golf on ollut 45-vuotiaalle Kivelle jo vuosien ajan rakas harrastus, ja nyt hän sai Pickalan ja Tapiolan projektien kautta yhdistää golfin ja työnsä. Pickalan ja Tapiolan suunnittelun pariin Kivi päätyikin juuri oman pelaamisensa kautta.

”Pelaan itse paljon ja tunnen sitä kautta tekijöitä golfin parista. Tuli puheeksi, että miten suunnittelutoimistomme voisi näissä hankkeissa auttaa. Meille molemmat projektit ovat olleet mielettömän hienoja. Golfklubeille saa tehdä aivan omanlaistaan tyyliä. Niihin voi tietyllä tavalla siirtää sellaista viiden tähden hotellin lookkia, laatua ja luksusta”, Kivi kertoo.

Golfissa Kiveä kiehtovat samat asiat kuin hänen työssään suunnittelijana: jatkuva itsensä haastaminen ja eteenpäin katsominen.

”Tykkään haasteista ja golfissa niitä riittää. Lajissa pelaa jatkuvasti itseään vastaan, on vain kenttä ja minä ja ajatukset, että miksi tein näin tai miksen tehnyt noin”, tasoituksella 10,5 pelaava Kivi sanoo.

Suunnittelijana Kivi on työskennellyt 1990-luvun puolivälistä asti, ja oma sisustusarkkitehtitoimisto, dSign Vertti & Co, hänellä on ollut 15 vuotta. Kaikkinensa toimisto on tehnyt yli tuhat hanketta. Toimisto on suunnitellut muun muassa Viking Grace -laivan tilat, Finnairin Airbus A350 -lentokoneiden sisustuksen sekä Helsinki Airportin Finnairin lounge-tilat.

Nouseva kilpailuvaltti

Pickalan klubitalo ei ole ainoa golfklubi, joka on kokenut viime aikoina kasvojenkohotuksen, eikä Tapiolan klubitalo ainoa täysin uusi klubirakennus tänä kesänä. Pickalan tavoin pienempiä ja suurempia remontteja ja uudistuksia on tehty tai tehdään lähiaikoina parilla kymmenellä Suomen golfklubilla. Tapiolan lisäksi kokonaan uusi klubitalo otetaan tänä kesänä käyttöön ainakin Kerimäellä Kerigolfissa.

Klubitalojen ehostus on ollut jo muutaman vuoden golfyhteisöissä vahvasti pinnalla. Tietenkin vanhaa tilaa on tietyin väliajoin kunnostettava, mutta tiloja remontoidaan usein myös modernimman ilmeen aikaansaamiseksi.

”Minulla on sellainen fiilis, että nyt ollaan aivan uuden askeleen edessä. Viime vuosina vallinnut negatiivisuus on muuttumassa tulevaisuuden uskoksi ja positiivisuudeksi, ja se näkyy myös siinä, että klubitaloihin panostetaan”, Kivi sanoo.

Kivi näkee klubitalot jatkuvasti voimistuvana golfyhteisön kilpailuvalttina ja uskoo, että juuri siksi niihin halutaan nyt panostaa. Vertauskuvana Kivi käyttää kesämökkiä: mietitään, että henkilö omistaisi joko todella hienon kesämökin tai nuhjuisen kesämökin. Miettiessään kesämökille lähtöä todella hienon mökin omistava henkilö lähtee sinne innoissaan, kutsuu kaveritkin mukaan ja pistää juhlat pystyyn. Jos hänellä sen sijaan olisi nuhjuinen kesämökki, henkilö pyörittelisi mökille lähtöä pidempään ja kaverit jäisivät todennäköisesti kotiin.

”Kyse ei ole enää vain siitä, että mitä on tarjota, vaan myös siitä, miltä kaikki näyttää. Klubitalot tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä isompi kilpailuvaltti golfseuroille ja tähän on jokaisen seuran lähdettävä mukaan tai jää jälkeen”, Kivi toteaa.

Suomalaisilla golfseuroilla on harvemmin laittaa isoja rahoja sisustukseen, eikä kotimaamme klubeja voi – eikä ehkä pidäkään – verrata maailmalla isoilla rahoilla tehtyihin hulppeisiin klubitaloihin. Tästä huolimatta suomalaisista klubitaloista on Kiven mielestä aina näkynyt se, että yritystä ainakin on.

”Osalla klubeista on valitettavan huono tapa tehdä sisustus tyylillä ”mitä käteen sattuu” ja ajatella siten säästävänsä. Toisaalta olen aina ollut innoissani siitä, että Suomen golfklubeilla on ainakin yritetty tehdä asiat laadukkaasti, vaikka aina ei ehkä olla aivan tiedetty, mitä tehdään”, Kivi sanoo.

hirsalagolf-4

Valaistus on kaiken a ja o

Mikä on sitten toimivan ja viihtyisän golfklubin salaisuus?

”Golfklubilla pitää näkyä ensimmäisenä laatu. Se on kaikki kaikessa. Kaikki pitää tehdä hyvistä materiaaleista, ja vaikka rahaa ei paljoa olekaan, pitää luoda sellainen tuntu, että kaikki on huoliteltua. Se on tärkeä osa golfklubin tunnelmaa”, Kivi tiivistää.

Tärkeää on tietenkin myös se, että klubille tuleva henkilö löytää kaiken tarvitsemansa helposti. Klubin ”reitit” täytyy siis rakentaa erittäin selviksi.

”Reitillä tarkoitetaan sitä, että kun asiakas tulee esimerkiksi klubitalolle sisään, niin miten siitä kuljetaan caddiemasterille, pukuhuoneisiin, syömään, juomaan tai terassille. Kyse on siis siitä, miten mihinkin tullaan ja mitä näissä paikoissa tapahtuu”, Kivi sanoo.

Laadun ja reittien lisäksi kokonaistunnelma on suuressa roolissa. Tunnelmaa luodaan materiaaleilla ja erityisesti valaistuksella. Juuri valaistuksen merkitys korostuu klubeilla. Päivällä, kun ulkona on enemmän valoa, myös sisällä pitää olla enemmän valoa. Illalla taas sisätilan valoja pitää himmentää, kun myös ulkona pimenee.

”Meillä on periaate, että jos budjetti on suuri, panostetaan valaistukseen, ja jos budjetti on pieni, panostetaan valaistukseen. Kyse ei ole mistään tähtitieteestä. Tilojen henki luodaan juuri valaistuksella”, Kivi täsmentää.

Oikeanlaisten pintamateriaalien valitseminen korostuu golfklubilla, jossa ihmiset kulkevat edestakaisin ulkoa sisälle ja tuovat kengissään ruohoa, kuraa ja likaa myös sisätiloihin. Teräspiikkien poistuminen käytöstä on hieman helpottanut materiaalivalintoja, mutta lattiat ovat edelleen kovalla kulutuksella.

Suunnittelijan tehtävänä on miettiä ratkaisut sellaisiksi, että golfarin kokemus klubilla olisi mahdollisimman antoisa.

”Golfklubilla käy hyvin erilaisia asiakkaita. Jotkut haluavat viettää siellä enemmän aikaa ja toiset hoitavat klubilla vain pikaisen ilmoittautumisen ja ostavat evässämpylän bägiin mukaan. Meidän täytyy tarjota molemmille kävijöille toimiva ja viihtyisä kokemus. Klubilla pitää pystyä hoitamaan nopeat asiat nopeasti, mutta myös viihtymään pidempään”, Kivi sanoo.

Tarinoita ja ystävyyssuhteita

Joitakin vuosia sitten, ollessaan matkalla Italiassa Kivi jäi miettimään maan yhteisöllistä kulttuuria.

”Katselin ja seurailin, kuinka äijät istuivat ryhmässään puistossa, pelasivat petankkia ja turisivat yhdessä. Naiset ottivat grappaa puolilta päivin ja viettivät aikaa porukassaan. Meillä ei ehkä ole Suomessa ihan samanlaista kulttuuria, jossa miehet tai naiset, tai vaikka kaikki sekaisin, kokoontuisivat yhdessä rennosti viettämään aikaa. Sitten keksin, että golfklubeilla on juuri tällaista yhteisöllisyyttä”, Kivi kertoo.

Kivi näkeekin klubitalon merkityksen golfissa laajemmin kuin vain ilmoittautumis- ja ruokailupaikkana.

”Klubitalo on paikka, jossa luodaan ystävyyssuhteita ja tarinoita ja ollaan toisten ihmisten kanssa”, Kivi hymyilee.

Golfissa mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että kyseessä on kokonaisvaltaisempi elämys, eikä vain pelkkä peli. Tässä suuntauksessa klubitalo on erittäin suuressa osassa.

”Kokemuksen pitäisi alkaa heti, kun henkilö saapuu parkkialueelle. Golfklubit ovat niitä harvoja paikkoja, joissa kaikki on viimeistelty tarkasti jokaista pientä yksityiskohtaa myöten, kuten joissakin huippuravintoloissa. Se on osa golfklubien viehätystä”, Kivi sanoo.

Klubitalon keskeisyyden huomaa myös siitä, että monien seurojen nettisivujen avauskuvana on golfkenttämaiseman sijaan kuva, jonka keskiössä on klubitalo. Kaunis rakennus on elementti, joka jää mieleen eri tavalla kuin jatkuva vihreä linja, ja asia, johon ihmisen on helppo palata kenttiä miettiessään.

”Kaikissa asioissa pitää olla jokin keskus, minkä kautta ihminen luo mielikuvansa. Golfkentillä se keskus on klubitalo. Klubitalo on golfkentän sydän, ja se luo hengen myös kaikkeen muuhun tekemiseen. Sitä korttia ei kannata jättää käyttämättä”, Kivi vinkkaa.

Tapiola-Golf-LL

Klubitalojen ilmettä uusitaan ympäri Suomea

Golfklubien remontteja on tehty viime vuosina tiuhaan tahtiin. Ainakin parikymmentä klubitaloa on saanut uuden ilmeen, lisää tilaa ja modernimman sisustuksen. Pienempiä remontteja, kuten maalaustöitä, tehdään jatkuvasti, koska klubitalot ovat kovassa kulutuksessa ja paikat halutaan pitää siisteinä ja ehjinä.

Yleisin syy klubitalojen remontille on tilojen vanheneminen ja kuluminen. Golflehden golfseurojen toimitusjohtajille teettämän kyselyn perusteella voi todeta, että lähes yhtä suurena syynä remonteille on klubitalon viihtyisyyden parantaminen asiakkaille.

Kalajoki Golfissa tehtiin viime talvena ”pientä pintaremonttia”, kun klubin wc-tilat, lattiapinta, myyntitiski, kalustus, valaistus ja pro shopin myymäläkalusteet uusittiin ja ravintolan palveluita muokattiin. Remontin tavoitteena oli tehdä klubi ilmeeltään viihtyisämmäksi – ja siinä onnistuttiin. Kalajoki Golfin toimitusjohtajan Esa Takalan on huomannut, että klubitalon merkitys golfissa on kasvanut.

”Klubitalo ei saa olla vain pakollinen käyntipaikka. Jos klubitalo on viihtyisä, ihmiset viettävät siellä enemmän aikaa ja käyttävät samalla klubin palveluita. Olen myös huomannut, että golfkilpailuista halutaan yhä useammin kokonaisvaltaisempia tapahtumia ja tällaisissa tilanteissa klubitalo on oleellisessa roolissa”, Takala sanoo.

Myös Suur-Helsingin Golfin toimitusjohtaja Jarkko Raski on sitä mieltä, että klubitalon merkitys on kasvanut. Raski kertoo, että Suur-Helsingin Golfin Lakiston klubitalolle tehty remontti vuosina 2014–2016 on näkynyt klubilla positiivisesti.

”Ihmiset viettävät nykyisin enemmän aikaa klubillamme, joten voimme sanoa, että onnistuimme erinomaisesti. Itse ajattelen niin, että golfklubeilta odotetaan laadukkaita tiloja, ja meidän pitää vastata tähän odotukseen”, Raski toteaa.

Tapiola Golfin ja Kerigolfin uusi aika

Tänä kesänä sekä Tapiola Golfin että Kerigolfin odotus uudesta klubitalosta päättyy. Tapiola Golfissa uutta klubitaloa odotettiin lähes neljä vuotta ja odotus päättyi vihdoin kesäkuussa, kun Tapiolan uusi moderni klubitalo TAGi avasi ovensa. Klubitalo yhdistää saman katon alle viisi eri palveluntarjoajaa: Tapiola Golfin, Golf Centerin, OnGolfin, Mika Piltz Golf Schoolin sekä ravintola Vistan.

Kerigolfissa uutta klubitaloa on odotettu jo vuodesta 2008 lähtien. Silloin aloitettiin uuden klubitalon rakentaminen, mutta silloisten taloussotkujen vuoksi klubitalosta saatiin kasaan vain runko. Nyt talous on kunnossa ja klubitalo rakennetaan vihdoin valmiiksi.

”Klubitalon rakenteet olivat odottaneet hyväkuntoisina, joten meidän oli helppo jatkaa rakennustyö loppuun”, Kerigolfin toimitusjohtaja Soili Pelkonen kertoo tyytyväisenä.

Uuden klubitalon myötä Kerigolfin kaikki palvelut keskittyvät jatkossa samalle paikalle, kun nyt myös range sijaitsee aivan klubitalon vieressä. Klubitalon uuden sijainnin myötä myös kentän kiertojärjestys muuttuu.

”Meillä on menossa muutosten vuosi. Uusi klubitalo on herättänyt jo paljon mielenkiintoa ja odotamme innolla sen valmistumista”, Pelkonen kertoo.

Suur-Helsingin Golfin, Kalajoki Golfin, Tapiola Golfin ja Kerigolfin lisäksi pienempää tai suurempaa remonttia klubitalollaan ovat viime vuosina tehneet tai tänä vuonna tekevät ainakin St. Laurence Golf, Golf Pirkkala, Porvoo Golf, Golf Talma, Aurinko Golf, Porin Golfkerho, Paltamo Golf, Nurmijärvi Golf, Sea Golf Rönnäs, Ruuhikoski Golf, Kanavagolf, Helsingin Golfklubi, Espoo Ringside Golf, Pickala Golf ja Viipurin Golf.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (4 kpl)

    konttinen47 says:

    Golfkierros jo sinänsä kestää lähes 5 tuntia ja matkat päälle ilman mahdollista harjoitusalueella käyntiä. Matkojen kanssa ilman ruokailua kierros kestää helposti sen 7 tuntia. Ei tähän helpostikaan viitsi lisätä enää ruokailuaikaa. Kaljat riittää monelle.
    Tänä päivänä ei juurikaan ole tarvis enää cäddien pakeilla käydä. Ilmoittautuminen sujuu jouhevasti tietsikalla. Samoin harva vaihtelee enää vaatteitansa tai saunoo.
    Clubitaloon satsatut rahat kannattaakin käyttää ennemmin kentän parantamiseen.
    Kentällehän tullaan pelaamaan, eikä istumaan iltaa ravintolassa. Kaikenlisäksi jutun mukainen clubirakennus kuuluu yhtiölle eikä seuralle. Toimittajalla menee autuaasti seura ja yhtiö sakaisin, kun kertoilee keskustelevansa golfseuran toimitusjohtajan kanssa, vaikka seurallla ei sellaista edes ole. Yhtiöllä on tj ja yhtiö päättää asioista.

    Palmerin Arska says:

    Näin on näin on juu. Ryöstöhinnatkaan eivät oikein houkuttele.

    goldengolf says:

    Tapiolassa golfseura ei omista klubirakennusta, vaan on siinä vuokralla maksaen korkean prosenttiosuuden liikevaihdostaan vuokrana. Klubitalo on hieno, ei siinä mitään, mutta kentälle tullaan ensisijaisesti pelaamaan. Kentälle tullessa tärkeintä on päästä ilmoittautumaan nopeasti ja saada vesipullo täyteen. Seuraavaksi on tärkeintä päästä joutuin lähtöpaikalle ja pelaamaan ruuhkattomasti.
    Kun kierros on pelattu, niin kentältä voi lähteä kotimatkalle, ehkä yhden virvoitusjuoman jälkeen terassilla. Seurustelijat ovat asia erikseen — nämä 50-65-vuotiaat harrastajagolffarit varmasti tykkäävät tilata kalliita juomia ja ruokia klubiravintolassa ja katsella suurelta terassilta lähestymislyöntejä 18. väylän viheriölle ja bunkkereihin, mutta koska en itse kuulu tähän käyttäjäkuntaan, en osaa myöskään arvostaa hienoa klubirakennusta kaikkine oheispalveluineen.

    Mielestäni tärkeintä varsinkin Tapiolassa olisi tuoda selkeä suunnitelma siitä, miten 10 miljoonan velat aiotaan hoitaa. Lisää investoimalla siis?
    Konkurssin kautta?

    Pehmennettäköön nyt sen verran, että hyvähän se uusi klubirakennus on ja on hienoa, että alakerrassa on golfmyymälä ja opetustilat ym. matkatoimistoa. Ilmankin tulisin toimeen.

    goldengolf says:

    ”Golfklubit ovat niitä harvoja paikkoja, joissa kaikki on viimeistelty tarkasti jokaista pientä yksityiskohtaa myöten, kuten joissakin huippuravintoloissa. Se on osa golfklubien viehätystä”

    Harvoja paikkoja? Ööö… Sori nyt Vertti Kivi, mutta viimeisteltyä rakentamista tehdään muuallakin kuin golfklubikuplamaailmasi sisäpuolella. Klubitalo = ilmottautumistiski, ravintola, vaatteidenvaihtopaikka ja suihku. Neuvotteluhuoneet, member lounget ym. oheislisukkeet on tarkoitettu klubilla sosiaalista elämää viettäville, alle 5% käyttäjäryhmälle.

    Golf ei ole näin elitistinen laji kuin tässä artikkelissa halutaan ehkä tahtomattaan julistaa. Suurin osa porukasta ei mieti parkkipaikalla, että ”onpas viimeisteltyjä yksityiskohtia, tänne on siis hieno tulla”, vaan suuntaa ajatuksensa parkkiruutuun saapumisen jälkeen suoraan kentälle.

    Laadukas klubitalo on ok olla olemassa, mutta tollainen omasta kuplasta hihkuminen rassaa kovastai.