Millaiset voimat ovat suomalaisen golfin ohjaksissa? Keiden päätöksistä tai esimerkistä riippuu se, kuinka sankoin joukoin ja millä tavoin golfia kotimaan kentillä nyt ja tulevaisuudessa pelataan? Mitä ja keitä ovat ne organisaatiot ja henkilöt, jotka näyttävät suuntaa huomiseen niin harraste- kuin kilpagolfissakin? Keitä ne, joiden tekemiset vaikuttavat siihen, miltä golf ulospäin näyttää?
Teimme suuntaa antavan ehdokaslistan ja lähetimme kyselyn suurelle joukolle kotimaisia golfvaikuttajia: kenttäyhtiöiden ja golfseurojen puheenjohtajille, toimitus- ja toiminnanjohtajille, PGA-ammattilaisille ja joukolle golfia läheltä seuraavia median edustajia. Vastaajien tehtävänä oli valita omat ehdokkaansa Suomi-golfin ykkös- ja kakkosketjujen pelaajiksi. Myös ehdokaslistalta puuttuvia henkilöitä oli mahdollista nostaa mukaan.
Tarkemmat valintakriteerit vastaajat saivat muodostaa itse. Halusimme laittaa vastaajat pohtimaan erilaisten vaikuttamisen tapojen keskinäisiä painoarvoja. Vastaus ei ole ainoastaan mielipiteen ilmaus vaan samalla myös eräänlainen arvoarvostelma.
Vastausten ykkösketjupaikka laskettiin viiden pisteen ja kakkosketjupaikka kahden pisteen arvoiseksi. Lopulliset ketjukoostumukset muodostettiin eniten yhteispisteitä keränneistä.
Vaikutusvalta suhteutettiin uudistushaluun
Kysymyksenasettelulla ja laajan vertaisarvioinnin tuloksilla haluttiin kirkastaa kuvaa suomalaisen golfin organisoitumisen tavasta ja lajiin vaikuttavista voimavirroista. Samalla esitellään alan keskeiset toimijat. Ehkä valoa saatiin myös siitä, ketkä ovat tämän päivän ja huomisen pelinrakentajia, ketkä puolestaan ajautumassa jarru- tai jopa vilttiketjuun. Apuna arvioinnissa käytettiin kysymyspatteriston osana ollutta nelikenttää, jossa ehdokkaiden mielletty vaikutusvalta suhteutettiin heidän sijoittumiseensa uudistaja–jarruttaja-akselilla.
Tarkastelu tehtiin lähes puhtaasti golftoimialan sisällä. Alaan ulkoa päin kohdistuvat voimat huomioitiin vain muutamassa poikkeustapauksessa. Selvää on, että koko laji on vaarassa joutua ajopuuksi esimerkiksi ympäristöpolitiikan ratkaisevasti kiristyessä, taloudellisten hallavuosien iskiessä tai ajankäytön trendien radikaalisti muuttuessa. Joitakin viitteitä tästä on jo saatu.
Tarkastelu tapahtuu väistämättömästi myös varsin yleisellä tasolla, yksittäisen harrastajan näkökulma paljossa sivuuttaen. Useimmille golfareille se tärkein golfvaikuttaja löytyy omista vanhemmista, kotikorttelin leikkikaverista, lajin puolesta puhuneesta työpaikan kollegasta, aviopuolisosta tai ystävästä, joka puoliväkisin raahasi ensi kertaa golfkentälle.
Golfin arjessa tärkeää työtä tekevät myös golfseurojen ja kenttäyhtiöiden hallitukset, toimikuntien aktiivit, lajin saloihin opastavat golf prot tai kentän kunnosta huolehtivat kenttämestarit. Näiden kaikkien panos jää nyt valitussa näkökulmassa valtaosin huomioimatta. Myöskään monet alueellisesti merkittävät toimijat eivät osu näkökenttään, kun fokus on suomalaisessa golftoimialassa kokonaisuudessaan. ”Kentän” edustajiksi kyselyssämme nousevat lähinnä toimitus- ja toiminnanjohtajien FGMA ja kenttäyhtiöiden yhteenliittymä SGKY.
Emme väheksy myöskään monien suomalaisyritysten arvokasta panosta kotimaisten golftapahtumien yhteistyökumppaneina. Sponsorirahojen kautta tapahtuva vaikuttaminen jää kuitenkin tämänkertaisen tarkastelun ulkopuolelle.
Mikko Ilonen on oikeassa yläkulmassa ylhäisessä yksinäisyydessään.">Grafiikan pystyakseli kertoo vaikutusvallan ja vaaka-akseli uudistumishalun. Mikko Ilonen on oikeassa yläkulmassa ylhäisessä yksinäisyydessään.
Joku voi olla sitä mieltä, että golfalan järjestötyöskentelystä ruohonjuuritasolle kiirivät kaiut ovat vain kärpäsen surinaa riviharrastajan korvissa. Siksi mukaan tarkasteluun haluttiin ottaa Supergolfin, Paloheinä Golfin ja Golf Gamebookin kaltaisia toimijoita, jotka ovat tuoneet lajiin uudenlaista konkreettista tartuntapintaa. Kukin näistä on omalla tavallaan vaikuttanut 2000-luvun kotimaiseen golfiin. Tässä tarkastelussa toisarvoista on se, millaisella etumerkillä tuota vaikutusta milläkin taholla halutaan arvottaa.
Mikko Ilonen selkeä ykkönen
Vaikuttamisen tapoja on luonnollisesti lähes loputon määrä. Yksi tärkeimmistä on esimerkin kautta tapahtuva innostaminen, uusien urien avaaminen ja suunnan näyttäminen. Ei ole yllätys, että Mikko Ilonen nousee keskeiselle paikalle ykköskentässämme. Kun Mikko puhuu kokemuksistaan tai golfista ylipäätään, häntä pysähdytään kuuntelemaan.
Ilmiselvää on, että Suomen Golfliiton kaltainen lajia hallinnoiva keskusjärjestö vaikuttaa monin eri tavoin lajiin ja sen harrastamisen muotoihin – vaikka varsinainen lajikulttuuri rakentuisikin osittain paikallisin ja alueellisin reunaehdoin. Liitto tukee golfseuroja näiden omassa työssä, pitää huolta sidosryhmäsuhteista ja ponnistelee lajitietouden levittämiseksi ja lajin näkyvyyden lisäämiseksi. Tärkeä osa tätä työtä on suomalaisen kilpagolfin eteenpäin vieminen, joka luonnollisesti nojaa laadukkaaseen valmennukseen ja toimivaan järjestelmään.
Lajiliiton ulkopuoleltakin löytyy mielipidevaikuttajia ja keskustelunherättäjiä, joilla voi aika ajoin olla hyvin tärkeä rooli joidenkin koko lajille tärkeiden asioiden lobbaamisessa. Joskus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa kuiskaten kylvetty siemen voi kantaa kauniimman hedelmän kuin kovaääninen nousu barrikadeille. Taustapirujen ja harmaiden eminenssien merkitykseen törmätään jatkuvasti poliittista historiaa ja taloushistoriaa kirjoitettaessa. Koska politikointi ja taloudelliset kysymykset kuuluvat myös golfin kaltaiseen yhteisölliseen toimintaan, on selvää että tällaisia taustavaikuttajia löytyy myös golftoimialan sisältä ja sen reunamilta.
Median merkitys
Oma lukunsa ovat eri viestintävälineet ja niiden välityksellä tapahtuva mielipiteiden muokkaus. Golfiin keskittyvät mediat voivat parhaimmillaan tuoda harrastukseen lisäarvoa, syventää käsitystä golfpelistä ja toimia lajia kokonaisuutena eteenpäin vievän mielipiteiden vaihdon alustoina. Sähköisillä medioilla on lisäksi mahdollisuus olla rakentamassa uudenlaista heimoyhteisyyttä internetin sosiaalisen tartuntapinnan välityksellä – parhaassa tapauksessa reaaliajassa. Virkeästi aloittanut GoGolf näyttää suuntaa tällä rintamalla, jolla viimeistä sanaa ei vielä ole sanottu.
Valtamedioiden merkitys lajin julkikuvalle ja kiinnostavuudelle niin sanotun suuren yleisön silmissä on luonnollisesti suuri. Edistyksenä voi pitää sitä, että golfkirjoitteluun pitkään liittynyt usein huonosti kätketty asenteellisuus tai rivien välistä paistanut ennakkoluuloisuus ovat valtaosin historiaa. Päivälehtien urheilusivuilla golf on jo löytänyt paikkansa, vaikka niilläkin laji saa vain poikkeustapauksissa näkyvyyttä yli tuloslistojen tiiviin tarjonnan. Television pääkanavien urheilukoosteissa tilanne on hyvin samankaltainen.
Tilausta golfvaikuttamisen rintamalla on yhä sellaisille mediapelin taitajille, jotka kykenevät rakentamaan perustaa lajin profiilin nousulle niin kaikille soveltuvana harrastuksena kuin huippu-urheilunakin. Vetoapua kuitenkin tarvitaan, lähinnä suomalaisammattilaisten menestyksestä. Todellisen urheilullisen jättipotin osuessa kohdalle golfilla on jopa tilaisuus nousta median seuratuimpien yksilölajien joukkoon – ainakin joksikin aikaa.
Lajikulttuuri uudistuu
On pidettävä mielessä myös Suomen Urheiluopiston kaltaisen toimijan merkitys yhtenä lajin kasvun moottoreista. Vierumäellä on tehty arvokasta työtä golfin ja muiden liikunta- ja urheilumuotojen välisten raja-aitojen kaatamisessa. Kunnia pallon laittamisesta liikkeelle kuuluu suomalaisen liikuntakulttuurin voimahahmoihin pitkään kuuluneelle Tapani Ilkalle, joka Suomen urheiluopiston hallituksen strategiaristeilyllä vuonna 1986 sai puheenjohtaja Jukka Uunilan myötämieliseksi ajatukselle golfin ottamisesta mukaan Vierumäen harrastus- ja koulutustarjontaan. Näiden raskaan sarjan urheiluvaikuttajien arvo golfin puolesta puhuneina mielipidevaikuttajina heijastui pitkään kauas Vierumäen ulkopuolelle.
Paloheinä Golf on tietyssä mielessä ottanut Ilkan ja Uunilan liikkeelle laittaman viestikapulan haltuunsa. Matala kokeilemisen kynnys keskeisellä paikalla Helsingin pohjoisreunalla on muokannut golfin laji-imagoa ”katu-uskottavaksi” tavalla, joka oli alkuun ruuhka-Suomessa täysin uutta. Toinen merkittävä lajikulttuuria uudistanut ja lajin aloituskynnystä madaltanut toimija on viime vuodet ollut jäsenmäärältään Suomen selvästi suurimmaksi seuraksi kasvanut Vihti Golf.
Lajikulttuuri on monen uuden toimijan ansiosta uudistumassa, vaikkakin vielä varsin hitaasti.
Usein unohtuu, että riviharrastajallakin voi olla runsaasti valtaa. Tämä on korostunut 2000-luvulla, kun harrastajilla on ollut aiempaa runsaammin valinnanvaraa. Lajin perinteiset linnakkeet ovat alkaneet horjua, kun rivigolfarit ovat ryhtyneet äänestämään jaloillaan ja kukkaroillaan. Tarjonta ja kysyntä ovat alkaneet käydä sellaista dialogia, joka ei edellisen vuosisadan puolella vielä ollut käytännössä mahdollista.
Arvovaltainen The Guardian nimesi äskettäin sähköisiä viestintävälineitä uusin tavoin käyttävän suuren yleisön tämän hetken tarkeimmäksi mediavaikuttajaksi. Ehkä analogia voidaan liikoja venyttämättä ulottaa 2000-luvun kotimaiseen golfiin.
Moni suomalaisen golftoimialan lähimenneisyyden keskeinen nimi jää tämän kaltaisessa listauksessa helposti unohduksiin. Esimerkiksi Golfliiton kunniapuheenjohtajan Seppo Soratien panos Suomi-golfin kasvun moottorina ja lajin harmaana eminenssinä on ollut suuri. Pauli Pesosenmerkitystä promoottorina tai Clas Göran Hagströmin panosta naisten kilpagolfin tukemisessa on vaikea yliarvioida. Ari Kärjen kaltainen toimija puolestaan on kirjoittanut kestävää golftarinaa niin Savon sydämessä kuin valtakunnallisestikin, FGMA-järjestön liikkeellepanevana voimana. Tilan salliessa nimilistaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Varsinaista golfbuumia edeltävät toimijat ansaitsisivat hekin oman lukunsa.
Kyselyn tulokset suuntaa antavia
Saimme kyselyyn yhteensä 132 vastausta. Vaikka vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi, tulosten voi katsoa antavan varsin hyvän kuvan siitä, kuinka asiat tällä hetkellä golftoimialalla Suomessa nähdään. Vastauksensa antoi 36 PGA:n jäsentä, 32 kenttäyhteisön toiminnan- tai toimitusjohtajaa, 32 golfseuran hallituksen puheenjohtajaa, 13 kenttäyhtiön hallituksen puheenjohtajaa, 12 median edustajaa ja kolme Golfliiton hallituksen jäsentä. Loput 15 vastaajaa löytyvät muun muassa Golfliiton toimiston vahvuudesta ja muiden ehdokaslistallemme nostettujen kandidaattien keskuudesta. Vastaajista kahdeksan edusti useampaa kuin yhtä edellä mainituista taustaryhmistä. Jakauma edustaa varsin tasapuolisesti kotimaisen golfin eri intressiryhmiä. Huomio kiinnittyy lähinnä kenttäyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien laimeaan osallistumisintoon.
Kyselyyn sisältyneiden vapaakenttävastausten valossa kysymyksenasetteluun suhtauduttiin jopa yllättävän rakentavasti. Moni vastaaja oli selvästi käyttänyt vastaamiseen runsaasti aikaa. Jotkut kertoivat jäävänsä odottamaan tuloksia suurella mielenkiinnolla. Joku toinen puolestaan piti tällaista kyselyä lähinnä viihteenä, mutta onneksi hyvänä sellaisena.
Ketkä olivat kyselyn voittajia?
Instituutioiden tasolla Suomen Golfliitto on odotettu ykkönen. Hieman yllättävää sen sijaan on, että median ja nimenomaan golfmedian suuri painoarvo golfia lajina eteenpäin vievänä voimana tunnustetaan näinkin yksimielisesti yli rajojen. Ei ihme, että viestintä on myös yksi Suomen golfin strategian painopistealueista. Olemme sitä, miltä näytämme.
Golfliitto nostettiin viiden tärkeimmän vaikuttajatahon joukkoon 109 vastauksessa, golfmedia 104:ssä. PGA (74), FGMA (72), muut mediat (60) ja esimerkiksi SGKY (47) jäivät kauas kärkikaksikon taakse. Vastauksia tähän vapaaehtoiseen osioon annettiin yhteensä 124.
Golfliiton merkitys näkyy yllätyksettömästi myös ykköskenttämme koostumuksessa, jossa mukana ovat sekä puheenjohtaja Antti Peltoniemi että toiminnanjohtaja Petri Peltoniemi. Ketjukavereinaan heillä on Suomen johtavan golfjournalistin aseman itselleen ottanut Teemy Tyry ja kivikova kaksikko kilpagolfimme huipulta: Mikko Ilonen ja Minea Blomqvist-Kakko. Ilonen oli kyselyn kiistaton äänikuningas. Hänen ylivoimastaan kertoo selvää kieltä se, että hän sai yhteispisteitä yli puolitoistakertaisen määrän toiseksi eniten ääniä keränneeseen Antti Peltoniemeen verrattuna.
Kakkosketjumme on yhdistelmä valmennuksellista tietotaitoa, golfin ytimessä tapahtuvaa ammatillista edunvalvontaa sekä tietoverkkoja ja sosiaalista mediaa hyväkseen käyttävää innovatiivisuutta. Staffan Johansson, Timo Rauhala, kolmihenkinen Gamebook-tiimi, Teemu Laakso ja Mika Nieminenesitellään ykköskentällisen tavoin tarkemmin huomenna lauantaina.
Mikko Ilonen kertoo omia näkemyksiään sunnuntaina.
Teksti Janne Tarmio / Grafiikka Arja Karjula
Taantumuksellinen????? Mitä aikaa täällä eletään, kun nimitellään ihmisiä taantumuksellisiksi? Ala-arvoista. Mikko Ilonen on kyllä suunnannäyttäjä, mutta innovaattori, uudistaja? jne, jne. Huhhuh. Jo on tutkimus!
mihin jäi vaikuttajista Nikke Tyry, joka selkeästi tutkimuksen mukaan kärkipäässä, top 5 ssä?
Suomessa golfpiirit ovat valitettavan pieniä. Kaikki ovat toisilleen jotain sukua tms. Sama koskee niin golfliittoa, kuin välineliiketoimintaa. Tämä on selkeä este Suomen golfin kehittymiselle.
Joskus jää ihmettelemään, miten näille listoille päädytään ? Minea on golfsaavutustensa ansiosta idoli monille ja oikeutetusti niin. Minkäänlaiseeen päättäjärooliin en häntä kuitenkaan asettelisisi. Mika Nieminen on kiva kundi Hyvinkään suht`pieneltä klubilta ja mukana erilaisissa yhteistoimintaprojekteissa. Koulutus on yli normaalin toimarin, mutta matkaa on vielä tosi vaikuttajaksi. Sen sijaan Lassi Tilander – pidimme hänestä tai ei on kaikkine kokemuksineen ja vaikutusmahdollisuuksineen aivan eri sarjaa kuin vaikkapa mukavan raikas Nikke Tyry. Ylin vaikuttajamme on kuitenkin ansaitusti 24/7-golfmies Teemu Tyry.
Golfliitossa vaikuttavat Peltoniemethän eivät taida olla toisilleen mitään sukua. Peltomäki Golfia pyörittävät sen sijaan veljekset ja Golfpisteen Teemu Tyry on Nikke Tyryn isä. Yksityisten toimijoiden osalta tässä ei ole mielestäni mitään ongelmaa. Liiton suhteen pienet piirit ovat kuitenkin vähintään arveluttavia. Kaikki viime aikoina liiton toimistonvahvuuteen palkatut on palkattu ns. keittiön oven kautta. Kuinka monta työpaikkailmoitusta olette nähneet Golfliiton avoimista työpaikoista? Palkattuhan on mm. viestintäjohtaja, myynti- ja markkinointijohtaja ja huippu-urheilujohtaja. Vähän kaivelemalla löytää yhteyden Antti Peltoniemen ja viestintäjohtaja Kalle Virtapohjan välillä. (sattumalta vapaamuurareiden listoilla molemmat) Myyntijohtaja Rokalan ja Kalle Virtapohjan välillä löytyy myös yhteys ennen yhteistä työuraa Golfliiton palkkalistoilla. Huippu-urheilujohtaja Janne Marvailalla on taas toiminnanjohtaja Petri Peltoniemen lähipiiriä. Kaikki muutaman vuoden sisällä palkatut johtajat ovat siis palkattu ilman avointa hakua ja jokaisella heistä on ollut yhteys Golfliittossa johtotehtävissä oleviin. No pienet on siis piirit. Näin se menee usein muissakin lajiliitoissa. Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä siitä onko tämä toimintamalli hyväksyttävä vai ei. Muutosta on tuskin luvassa.