Golfin harrastamiseen sisätiloissa on ainakin pääkaupunkiseudulla rutkasti mahdollisuuksia.
Viime vuosien aikana pienet golfsimulaattoripaikat ovat lisääntyneet hurjasti. Yhden tai kahden simulaattorin “hallit” ovat ottamassa paikkaansa golfareiden talvissa. Monet niistä on rakennettu pienteollisuusalueille, joko olemassa olleisiin rakennuksiin tai uusiin talleihin, joista voi vuokrata tilan itselleen.
Kuten on jo moneen otteeseen todettu, niin korona satoi golfin laariin harrastajamäärän kasvun muodossa. Olennaista on, miten uudet golfarit saadaan pidettyä lajin parissa. Yksi mahdollisuus ovat simulaattorit, joissa pystyy talvellakin pelaamaan mieluisassa ja viihtyisässä ympäristössä. Toki tuntuma tällä hetkellä on, että simulaattoreissa golfaavat ovat jo muutenkin lajiin korviaan myöten hullaantuneet.
Pieniä simulaattoripaikkoja löytyy hyvien kulkuyhteyksien päästä pääkaupunkiseudulla jo useita. Sijainti on monessa palvelussa ratkaisevassa roolissa.
Erottuakseen kasvavassa palvelumuodossa on keksittävä muita ratkaisuja kuin sijainti, koska sillä ei saa merkittävää kilpailuetua muihin nähden. Kehä 3:n ja Hämeenlinnanväylän kupeessa toimintansa marraskuun alussa aloittanut Golfkamari lähestyi asiaa tilaratkaisuilla.
“Olemme kiertäneet paljon erilaisia simulaattoripaikkoja, ja ne ovat jossain päin ahtaita. Me halusimme, että täällä on tilaa, eikä tarvitse huolehtia siitä, osuuko maila svingin aikana seinään”, sanoo Golfkamarin yksi perustajista Samuli Merivirta.
Golfkamarissa on yksi simulaattori 70 neliön tilassa, joten ahtaan paikan kammoa siellä ei pääse syntymään.
“Halusimme, että kaveriporukat tai perheet voivat rauhassa viettää keskenään aikaa simulaattorigolfissa”, Merivirta jatkaa.
Täysin omaksi perustajiensa huviksi simulaattoripaikkoja ei ole rakennettu, vaikka monella oma lehmä ojassa onkin. Golfkamarin perustajat ovat intohimoisia golfareita, mutta myös luonteeltaan yrittäjähenkisiä, joten taloudellisesti positiivisen tuloksen tekeminen siintää mielessä.
“Meidän tilikausi päättyy ensi vuoden lopussa. Arviot ovat, että 60 000−70 000 euron liikevaihdolla tehdään 20 000−30 000 euron voitto ennen veroja”, Merivirta paljastaa.
Useissa simulaattoripaikoissa on käytössä TrackMan -lyöntianalysaattori, joka on merkittävin yksittäinen kulu toiminnan alkuvaiheessa. Merivirta arvioi, että se on kuitattu pois parin ensimmäisen vuoden aikana. Golfkamari säästi pitkän pennin rakentamalla lyöntistudion itse.
Kun alkuun on päästy, niin Merivirran porukan suunnitelmissa on monistaa toimintaa useampiinkin paikkoihin. Ensin Uudellamaalla ja tulevaisuudessa muualle Suomeen.
Suurin osa harrastajista ei osaa vielä tätä puolta arvostaa
AINAGolf valmistui Espooseen vuosi sitten. Toinen paikka avataan Kuopioon ensi lauantaina. Heilläkin on tarkoituksena laajentaa toimintaansa.
“Uudellemaalle näitä on tullut jo paljon ja tunkua alkaa olla. Golfareita on ympäri Suomen ja joka kaupungissa samanlaisia simulaattoripaikkoja ei vielä ole”, AINAGolfin perustajiin kuuluva Henri Satama sanoo.
Satama opettaa nykyään päätyökseen golfia, joten hänelle yksi tulokulma simulaattoripaikan rakentamisessa oli saada omat tilat, joissa työtään tehdä. Tosin idean alkuvaiheessa opetustöitä ei ollut siinä määrin, mitä tällä hetkellä. AINAGolfin perustajillakin lähtökohdat olivat “perinteiset”, eli kaveriporukka mietti saunan lauteilla, että simulaattoripaikka pitäisi Espooseen saada.
Lisääntyneet simulaattoripaikat luovat luonnollisesti kilpailuasetelman ja tulevaisuus näyttää, ketkä nousevat voittajiksi. Riittääkö kävijöitä jokaiseen paikkaan?
“Mun näkemys on, että jossain kohti tulee raja vastaan. Toivon, että kaikille riittää käyttäjiä. Hyvä puoli pääkaupunkiseudulla on, että ei tarvitse matkoihin käyttää paljoa aikaa, kun niitä paikkoja täältä löytyy”, Satama arvioi.
AINAGolfin erottumiskeinot ovat ympärivuorokautinen aukiolo, varaamisen yksinkertaisuus ja helppo käyttökokemus.
Yksi simulaattoripaikka ei vielä ole taloudellisesti kultakaivos. AINAGolfin ensimmäinen toimintavuosi on ollut siinä mielessä positiivinen, että “kenenkään ei ole tarvinnut kaivaa taskuja erotusta maksaakseen”, kuten Satama asian ilmaisee.
“Kaikilla meillä on päätyöt muualla, ei yhdellä toimintapaikalla vielä kenenkään palkkoja makseta. Tämä on meille enemmän harrastus. Tietenkin, jos yrittää kasvaa, niin se pieni tuotto kertaantuu useammalla paikalla.”
Simulaattoripaikat mielletään nimenomaan talviharjoittelupaikoiksi, joiden avulla golfista muodostuu ympärivuotinen laji. Satama huomauttaa, että kesän aikana niistä saa myös paljon irti.
“Lyöntitutkasta saa kaikki datat, joita ei rangella tai kentällä saa. Suurin osa harrastajista ei osaa vielä tätä puolta arvostaa. Mekin panostamme tähän, että pelaajat alkavat ymmärtämään enemmän luvuista, jolloin niistä saa hyötyä omaan peliin.”
Urheilulajien ilmiöistä on erilaisia kokemuksia vuosien ajalta. Monet muistavat 80-luvun squashbuumin, kun lasikoppeja ilmestyi joka niemeen ja notkelmaan. Nykyään suurin osa noista lasikopeista on muutettu palvelemaan jotain muuta käyttötarkoitusta. Padel on ollut varsinainen hittilaji ja kentät ovat lisääntyneet kovalla volyymilla. Vielä ei tiedetä, miten sen suosiolle käy.
Toivottavasti golfsimulaattoreille ei käy kuten squashkopeille.
Paras diili on kyllä trackman, sisäharjoittelualea ja kuntosali samassa kausimaksulla.
Veikkaanpa että raja ei tule pitkään aikaan vastaan, kun suomessa se 400000 rekiströitynyttä golfaria päättää lähteä hallille. Komponenttipula iskee aikaisemmin. Ruotsissa 3x enemmän halleja ja vielä on pulaa Stattsanvaltin mukaan!
Voisiko Golfpiste tehdä ja ylläpiää listaa simulaattoripaikoista?
Hyvä artikkeli mutta täysin utopistinen liikevaihtoarvio yhden lyöntipaikan hallilla 👌
6h käyttöä joka pv 365pv putkeen 25€/h takonee tuon 60,000€ + limumyynnit päälle.
Jollain kiinteän vuosihinnan mallilla voisi saada kasaan esim 200kpl 300€.
On varmasti yläkanttiin, mutta tässä ilmeisesti oli myös kyse yli vuoden kestävästä tilikaudesta.
Suomen olosuhteissa simulaattorigolfilla on loistava tukevaisuus. Kysyntä kasvaa varmasti kun pelaajat oppivat niitä käyttämään ja ymmärtävät myös hyödyt. Yhteistyössä pron kanssa nykyaikaisessa simulaattorissa on mahdollista saada paljon aikaan ja peli ihan uudelle tasolle. Kesällä sama on paljon vaikeampaa. Aloittelija saa talvesta kehittymiseen vauhtia ja talven pelaaminen ja harjoittelu vastaa hcp:ssa helposti 2-3 vuoden kesäpelejä. Tai sitten voi simulaattoripelaamisen ottaa rentona ajanvietteenä kuten suurin osa tekee.
Asia mitä en ymmärrä on golfseurojen nukahtaminen tässä asiassa. Seuroilla on kiinteistöt käyttämättä noin 6 kuukautta vuodessa. Niihin olisi pienillä tilamuutoksilla tai pieniä laajennuksia rakentamalla mahdollista saada aikaan simulaattorikeskuksia talvipelaamiseen. Ravintolat voisivat olla ruuhka-aikoina auki, pro saa opetuspaikan jne. Liikevaihtoa seura pystyisi kasvattamaan suuruusluokkaa 100…200k€. Suuremmissa seuroissa enemmänkin. Jäsenet ovat tottuneet tulemaan paikalle kesäisin niin mikseivät tulisi talvellakin. Sijainnilla on tietenkin paljon merkitystä.