CBA-järjestelmä hämmentää - Golfpiste.com

17.–24.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][30]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

CBA-järjestelmä hämmentää

CBA-korjauksen takia pelaajien tasoitukset ovat tulleet roimasti alas.

Suomessa ja kaikissa muissakin European Golf Associationin, EGA:n, jäsenmaissa tulivat tälle kaudelle voimaan uudet tasoitusmääräykset. Niiden myötä otettiin käyttöön CBA (Computed Buffer Adjustment) -järjestelmä, joka korvasi aiemmin kilpailuissa käytetyn CSA:n. CBA:n tarkoituksena on saada kilpailutulokset vastaamaan paremmin pelaajien todellista taitotasoa ja tasoittaa olosuhteiden vaikutusta. Kun aiempi CSA korjasi pelaajien pistebogituloksia kilpailun tulostason perusteella, CBA ei koske varsinaisesti tuloksiin vaan säätää pelaajien buffer zonea. CBA:ssa kullekin tasoitusryhmälle on määritetty todennäköisyys pelata bufferiin tai paremmin. Määrityksen perustana on käytetty yli miljoonan kilpailutuloksen analyysiä, myös Suomen Golfliiton alaiset kisat on huomioitu. Kun yksittäisen kilpailun tuloksia eri tasoitusryhmissä verrataan määritettyihin todennäköisyyksiin tiettyjen hajontarajojen puitteissa, saadaan kyseiselle kilpailulle laskettua CBA-luku. CBA-lukuja voivat olla +1, 0, -1, -2, -3 ja -4. CBA:lla -4 pelatussa kilpailussa ei kenenkään tasoitus nouse. Käytännössä, jos kilpailun tulostaso on huono, CBA-luku menee miinukselle ja kunkin tasoitusryhmän buffer zone on tavallista alempana. Esimerkiksi, jos kisan CBA on -3, muuttuu 2. tasoitusryhmän buffer zone normaalista 34-36:sta 31-33:een. Asian voi ilmaista myös niin, että pelaaja saa kolme lyöntiä hyvitystä.

Sea

Sea Golf Rönnäsissä on pelattu koko kausi viikkokisoja CBA -2:lla.

Roimia tasoituspudotuksia Vaikka ajatuksen tasolla CBA kuulostaa hyvältä järjestelmältä, meneillään oleva kesä on osoittanut, ettei se kaikilta osin toimi Suomen oloissa. Miinuksella olevat CBA-luvut ovat vaikuttaneet paikoin merkittävästi pelaajien tasoituksiin. Hyvin yleistä on se, että pelaajan tasoitus on tippunut roimasti, vaikka hän ei ole pelannut koko kauden aikana yhtään perinteisellä tavalla laskettuna pudottavaa korttia. Erään pääkaupunkiseudulla olevan kentän tasoituksellisessa viikkokisassa pelaajien tasoitusmuutokset olivat viime vuonna yhteenlaskettuna -15. Tänä vuonna luku on -27,5. Kisan kierroskeskiarvo on kuitenkin noussut viime vuodesta 0,66 lyönnillä. Ja esimerkkejä on paljon lisää. Tasoitusten aiempaa reippaampi pudotus johtuu siitä, että kilpailujen CBA asettuu usein miinukselle ja antaa näin pelaajille lyönnin-neljä todellisuutta paremman tuloksen. Tämä taas johtaa siihen, että ns. normaaliin bufferiin, sitä paremmin tai edes sen lähelle pelanneiden tasoitukset laskevat reippaasti. EGA:n teorian mukaan suurimmassa osassa, noin 70% kilpailuja, CBA-korjausta ei tarvita. Suomessa tilanne on toinen. Esimerkiksi Sea Golf Rönnäsin 15:stä viikkokisan osakilpailusta vain yksi pelattiin CBA:lla 0. Muissa CBA oli -2. Mid Tourilla on pelattu viisi osakilpailua. Niissä yhdessä CBA on ollut 0 koko kisan ajan. Kolmen kierroksen Finnish MID Amateur Openissa mentiin kaksi kierrosta ”nollilla”. Ja näitäkin esimerkkejä löytyy rutkasti lisää. Miinusmerkkisellä CBA:lla pelattujen kisojen lista on loputon.

Mika

Mika Wikströmin mukaan vähäinen talviharjoittelu näkyy kilpailujen CBA-luvuissa.

Mikä mättää? Suomen Golfliiton kilpailukoordinaattori Mika Wikström on joutunut kuuntelemaan kauden aikana paljon negatiivista palautetta CBA-järjestelmästä. Hänellä on kuitenkin tarjota selkeä selitys, miksei CBA näytä toimivan Suomessa. ”CBA toimii hyvin junnukisoissa, koska junnut harjoittelevat hyvin myös talvella. Junnupuolella CBA on ollut suurimmassa osassa kisoista nolla, joskus jopa +1. Sen sijaan senioreilla ja klubipelaajilla, jotka eivät satsaa talvella harjoitteluun, taitotaso on alkukaudesta heikompi kuin tasoitus edellyttäisi. Tämä johtaa heikkoon tulostasoon kisoissa vaikka olosuhteet olisivat normaalit”, Wikström järkeilee. Pitkä talvi on toki huomioitu CBA-järjestelmää luotaessa, sillä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen kilpailutulosten analyysin perusteella Pohjoismaille on määritetty omat todennäköisyysluvut bufferiin tai sitä paremmin pelaamiselle. Wikströmin näkemyksen mukaan kilpailujen CBA-lukujen pitäisi loppukautta kohti tasaantua nollaan tai ainakin sen lähelle – normaaleissa olosuhteissa pelattaessa. Näin onkin joissain tapauksissa tapahtunut, mutta yhä elokuuussakin on pelattu paljon kisoja CBA:lla -4. ”Jos miinusta on paljon, se kertoo, että händärit ovat liian alhaisia. Johtaako alkukauden CBA-korjailu sitten siihen, että händäri on loppukaudesta liian alhainen”, Wikström kysyy ja vastaa samalla. ”Sekin pitää huomioida, että jos esimerkiksi viikkokisoihin tulee aina CBA -4, voi miettiä onko kenttä sellainen, jollaiseksi se on sloupattu. Ja myös kentän set upilla on paljon vaikutusta kilpailujen tulostasoon”, Wikström huomauttaa. Janne Knuuti

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (4 kpl)

  • Jarmo J Husso says:

    CBA on virittänyt keskustelua myöskin omassa seurassani. Eräässä patiokeskustelussa haimme toisen näkökulman: tarvitaanko slopea, CBA:ta, tuulikorjauskulmaa ja virityskertoimia yleensä ollenkaan? 110 metrin aidat voimakkaaseen vastatuuleen ei anna todennäköisesti uutta ME-aikaa. Räntäsateisessa läpivettyneessä lammikkonurmella Messin harhautukset jäävät vähemmälle. Esimerkkimme jatkuivat pitkään aina jälkiruokaviineihin saakka. Muistelimme aikoja, jolloin jokin kenttä oli helpompi kuin toinen. Helpommalla syntyi parempia tuloksia, mutta piti varautua siihen että vierailtaessa vaikeammalla tuloskunto hyytyi. Pelattiin sateessa , tuulessa ja tuiskussa ja tulokset olivat sen mukaiset. So not? Ei minun tasoituksesta ollut juurikaan apua kun puttasin itseni ulos Pebble Beachin 8. viheriöllä helmikuussa ja mailani olivat olleet perunakellarissa kuukausia. Slopea en muistanut edes katsoa. Ymmärsin, että nyt ollaan menty piirikunnallisista kisoista eri areenoille. Entäs sitten? Monet ystäväni viettävät talvet loistokuntoisilla kentillä Thaimaassa tai Espanjassa. Osa heistä asuu resort-kenttien puistomaisemissa. Kun he sitten kesällä tulevat Virpiniemeen, niin lyötyään pallon 20 metriä ”vitaseen” he pitävät kenttää mahdottoman vaikeana, koska puolukkavarvikosta ei hybridillä pystykään saamaan backspinniä lähestymiseen. Kumpi kentistä on siis vaikeampi? Liukkaat biljardigriinit vai sankka varvikkometsä? Tiedän, että Suomessa Golfliiton slouppaamisen pääkriteeri on väylän pituus, pituus ja pituus. Silti 187m par 3 on ihan varmasti vaikeampi kuin toisen kentän pisin 163m par 3. Summa summarum: järjestelmä CBA tuntuu olevan selkeästi mietitty, siihen on laitettu specsejä, kertoimia, avaruuskaavaa, tilastomateriaalia ja kaikkea mahdollista oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi. Kuitenkin kahvin ja avecín kohdalla kysyimme: ” Miksi ei pelattaisi kuten Kekkosen aikaan? Pannan pallo tiin nokkaan ja katsotaan kuka sen vähimmillä lyönneillä saa reikään?”

  • Pekka Montonen says:

    Kenttä ja pallo pelataan sellaisena kuin se on, mahdollisimman vähin lyönnein reikään. Jokainen itse. Samoin muut kilpailijat itse lyöden. Ei kanssapelaajien tulos pidä vaikuttaa minun tasoitukseeni. Olen hämmästynyt, että tällainen CBA viritys on tullut viralliseksi, vaikka liiton pj Antti Peltoniemi, joka on myös EGAn presidentti ja itse vannoutunut scratch lyöntipelin kannattaja. Golfissa on perinteisesti tehty muutoksia hyvin harkiten, tässä on uuden harkinnan paikka, nopeasti.

  • Husson fani says:

    Olen täysin samaa mieltä J Husson kanssa! Jos jollakin kentällä jokaisessa kisassa pelataan CBA:ksi -2, pitäisi ennemmin miettiä onko kenttä sloupattu kaksi lyöntiä väärin vai onko jäsenillä kaksi lyöntiä liian pienet tasoitukset. CBA vertaa sinä päivänä pelattuja tuloksia kentän slouppiin, ei todellisiin lyöntipelituloksiin. Erityisesti amatööreille tasoituksella on merkitystä, koska sen perusteella päästään mukaan kilpailuihin. Ne jotka pelaavat nollan tasoituksella nollaksi sloupattua kenttää neljä kierrosta tulokseen 74 tuulessa ja räntäsateessa, sijoittuvat kärkeen mutta nostavat tasoitusta 0,4:llä ovat pelanneet hyvin. CBA tuo kohtuuden tasoituksen muuttumiseen, koska tulosta verrataan muihin kilpailuun osallistuneisiin!

  • Raittius kannattaa? says:

    Osallistuin kesäkuussa kotiseurani juhannuskisaan ja pelasin 36 pinnaa. Hämmästys oli melkoinen, kun tasoitukseni oli laskenut 38 pinnan mukaan. Keli oli upean aurinkoinen, kenttä hyvässä kunnossa eikä tuullut lainkaan. Päättelin, että ainoa tekijä tasoituksen laskuun oli kisan luonne: nuoret urhot olivat ottaneet kisan enemmän tai vähemmän viihteen kannalta – kisan aikanakin oli kentällä oluttarjoilu. Tasoituksen siis laski, koska muut joivat, minä en. Tässä tapauksessa olisi mielestäni pitänyt jättää CBA huomioimatta.