Useimmilla meillä on kummallisuutemme ja erikoiset kiinnostuksen kohteet. Antti Paatola löysi aivan uudenlaista elämänsisältöä hikkorivartisista mailoista. Paatola aloitti golfaamisen 80-luvulla puolivälissä Tampereella. Varsinaisen ”herätyksen” hän kuitenkin koki asuessaan vuosituhannen vaihteesssa Englannissa. Tuolloin Paatola tutustui lajin historiaan ja hikkkorivartisiin mailoihin jotka tulivat markkinoille 1800-luvulla. -Se oli kuin uusi alku uralle. Tämä koko asia kolahti sopivalla tavalla Valitettavasti en Englannissa oloaikanani liittynyt British Golf Collectors Societyyn. Nyt olen järjestön jäsen ja olen kehittänyt hyvän kontaktiverkoston. Suomessa alan varsinaisia harrastajia on vain muutama, kiinnostusta kuitenkin melkoisesti. -Haluaisin levittää pelin harrastamista. Tämä on todella mielenkiintoista vaihtelua normaalipelaamiseen. Keräilyharrastuksen lisääminen on toinen tavoitteistani. Ammatiksi tästä ei vielä ole, mutta kauppaakin tehdään enenevässä määrin. Paatolalla on kotona kokoelmissaan satoja mailoja, valmiita settejä kuitenkin vain muutama. -Hikkori on USA:ssa kasvava puulaji jota tuotiin 1800-luvulla Brittein Saarille ja kovuutensa johdosta se sopi myös varren raaka-aineeksi. Teräsvarsi syrjäytti hikkorin vasta 1900-luvun alkupuolella, mutta esimerkiksi Bobby Jones ehti voittaa kaikki kisansa hikkoreilla, Paatola valottaa . -Taidekäsityötä hikkorimailojen valmistus oli hyvin pitkään. Kun jenkit 1800-luvun lopulla teollistivat tuotannon, siitä katosi varsin paljon. Minullekin tämä on jatkuvaa etsimistä, mailat ovat yksilöitä ja itselleen sopivien löytäminen oli varmasti entisaikoina nykyistä työläämpää. Miksi sitten ihmiset innostuisivat pelaamaan ikivanhoilla mailoilla kun ehdottomasti parempiakin on saatavilla? -Siihen ei ole yhtä selkeää syytä. Lajin historia ja traditiot kiehtovat. Varsinkin Brittein Saarilla harrastus on yleistä ja muuallekin maailmassa se leviää, myös Suomeen, Paatola uskoo. Allekirjoittanut kokeili hikkoreilla pelaamista parin reiän ajanja kokemus oli monella tavalla kiehtova. Pienen puumailan lavasta pallo lähtee tavallista paljon kovemmilla kierteillä. Hikkorivarsi ohjaa väkisinkin svingaamaan rauhallisemmin. Pallo lentää ehkä 80 -85 % normaalista rautamailoilla joilla suurin haaste on grippien liukkaus. Täydellä kierroksella 80 lyönnin alittaminen on scratchpelaajalle varmasti tiukassa. Hikkorimailojen saatavuus ei ole suuri ongelma, tavaraa riittää vielä. -Kevääksi koetan kasata kymmenen valmista settiä pelaamista varten. Suurin haaste ovat bägit, ne ovat osittain kiven alla.Yksittäisten rautamailojen hinnat lähtevät 40 eurosta ylöspäin, puumailoista saa maksaa hieman enemmän. Paatolan kautta mailoja kulkeutuu hyvin usein lahjaksi, bägi jossa on muutama hikkorivartinen maila on varmasti tulevaisuudessa varsin mieluisa merkkipäiviään viettävälle golfarille. -Keräilyesineinä golfissa pätevät aivan samat antiikin säännöti kuin yleensä. Tuotteen pitää olla haluttava, hyvännäköinen ja näissäkin tekijän nimi on tärkeä. Royal Troonin klubilla on omistuksessaan oletettavasti maailman kalleimmat mailat. -Ne ovat 1700-luvulta. Eräs jenkki tarjosi klubille näistä seitsemästä mailasta viisi miljoonaa dollaria, kauppoja ei syntynyt, Paatola kertoo. 
Antti Paatola järjesti syksyllä ensimmäiset hikkorigolfin SM-kilpailut Aulangolla. -Tasoituksella yksi pelaava Kari Enberg kiersi kentän lähes sadalla lyönnillä, mutta piti kovasti kokemastaan. Kaudella 2006 järjestän varmasti uuden kisan.Ensisijainen tavoitteeni on tämän hienon asian ja pelin levittäminen, kaupallinen puoli tulee siinä sivussa, Paatola vakuuttaa. Antti Paatolaa ja hänen tarinoitaan voisi kuunnella hyvinkin pitkään. Erittäin suositeltava ohjelmanumero golfseuroille ja yrityksille on alan pioneerin kutsuminen omiin tilaisuuksiin. Lyhytkin alustus asiasta herättää varmasti mielenkiintoa ja keskustelua. Joissain tapauksissa varmasti kauppaakin. Allekirjoittaneen työhuoneen seinällä tulee jo jouluna roikkumaan bägi jossa on 6-7 hikkorimailaa (ostettuna , toim.huom). Samaan kauppaan liitetään myös tusina eri aikakausilta olevia palloja, varsinkin 70-luvun alkupuolella papereihin käärityt Dunlopit ja Slazengerit, silloiset huippumerkit ovat tuolloin ensimmäisiä vuosiaan pelanneelle aivan ”must”. Hikkorimailoista ja golfin historiasta löytyy hyvin paljon mielenkiintoista luettavaa Paatolan rakentamilta sivuilta joille linkki ohessa.
Antti Paatola upotti hikkoriputterillaan kuuden metrin putin Keimolan viimeisellä viheriöllä