Anssi Kankkosen golfura on jo pitkälti yli kahdenkymmenen vuoden ikäinen. Isä Viki Kankkonen otti Anssin mukaansa Lahden Mukkulan kentälle jossa tämä isompia poikia matkimalla pian pääsi pelin saloihin kiinni. Anssi voitti legendaarisessa Mallasjuoma Cupissa jo 10-vuoden ikäisenä Seven Up kisassa ”viinahöylän”, Koskenkorva pullon jonka kiltisti toki antoi isälleen talteen. 14-kesäisenä hän voitti 22-vuotiaiden Suomenmestaruuden, luonnollista jatkoa oli miesten mestaruus kesällä 1990 Siilinjärvellä. Ammattilaiseksi siirryttyään Anssi läpäisi ET:n karsinnat ja pelasi kauden 1992 isojen poikien joukossa 23-vuotiaana. Saldo oli vaatimaton, yhdeksän kisaa, kolme kertaa jatkoon. Paras sijoitus 53. ja luonnollisesti takaisin pienempiin kisoihin. Toisen kerran Kankkonen pääsi ET:lle karsintojen kautta kaudeksi 1996. Tällöin menestys oli jo huomattavasti parempaa, hän saavutti myös ensimmäisenä suomalaisena sijoituksen kymmenen joukkoon oltuaan Englannissa seitsemäs. Paluu Challenge Tourille oli kuitenkin kohtalona, mutta kausi 1997 olikin sitten menestys. Anssi voitti kaksi kertaa, oli viisi kertaa kymmen joukossa ja rahalistan viides!! Tätä kautta tullut kortti ET:lle 1998 ei sekään tuonut pysyvää työpaikkaa. 22 kilpailua joissa vain kuusi kertaa Kankkonen selvitti cutin. Rahaa tilille lyötiin nykykurssin mukaan 300.000 markkaa Kausi 1999 oli sitten pohjakosketus uralla. 12 kansainvälistä kisaa, paras sijoitus 46. Toukokuun jälkeen Kankkonen ei pelannut yhtään kierrosta alle parin. ET:n esikarsinnoissa tie nousi heikon esityksen jälkeen heti pystyyn. Kotimaan kisoissa laahusti ylipainoinen, alistuneen näköinen peluri raskaalla askeleella josta pystyi näkemään ettei kokonaisuus ole kunnossa. Anssi muutti Tampereelta takaisin Lahteen ja vaihtoi myös lähes lennosta elinkumppania. -Jaa, mitäs näistä kahdesta vuodesta sanoisi. Sekavaa on ollut. Nyt näyttää paremmalta. Vaikka akillesjänne meni marraskuussa poikki olen lähes rantakunnossa. Paino on pudonnut ja fyysiset arvot ovat paremmat kuin aikoihin. Itseluottamus ei ole mennyt vaikka sitä onkin melkoisesti koeteltu.
Minitourilta pelikokemusta
Kankkosen kauden avaus oli viimeviikolla Costa Bravalla SAS:n Pro-Amissa. Kierrostulokset 75-78 ( 5. , kymmenen pelaajaa) ei juuri vakuuta, Anssi itse on luottavainen. -Paljon hyvää, lähipeli vain tökki. Kisan jälkeen pelasi yhdeksän reikää kuusi alle joten kai tässä vielä jotain osataan.Tekniikkamuutoksen johdosta huonot lyöntini eivät enää ole niin huonoja. Kun vaan saan hyvää ulkoharjoitusta ja pelejä alle niin eiköhän se tästä aukea, Kankkonen uskoo. Floridaan Kankkonen matkusti vanhat mailat mukanaan. -Oli tarkoitus testailla uusi Callawayn ja Wilsonini keppejä, mutta toimitukset myöhästyivät. Pelaan mahdollisesti minitourin kisoja, seuraavat isot kisat kun ovat CT:lla vasta toukokuussa. CT:lle Kankkosella ei ole korttia, hän on suomalaisten vaihtamien villien korttien varassa. -Epävarmaahan tämä on, ja sikäli on vaikeaa luoda tavoitteita.SAS-Invitational on tietysti kauden suurin juttu ,siitä ei ole epäilystäkään. Greg Norman on aina ollut idoli, suosikki ja hahmo jota koko golfmaailma katsoo ylöspäin. Paul Lawrien tunnen ET:n kisoista sekä Peuramaan ( Kankkonen, Väinölä, Lawrie, Rocca) näytöspelistä. -Lawrie on päässyt aivan uudelle tasolle kun ensimmäinen voitto keväällä 1999 tuli. Samanlaista tasonmuutosta toivoisi itselleenkin. Svingiini olen tyytyväinen, lähipeli ja kilpailutuntuma vaativat aikaa. Motivaatiota riittää, Kankkonen vakuuttaa. Normaninkin Kankkonen on lyöntipelissä kohdannut. Dubai Desert Classicissa talvella 1998 suomalainen pelasi kierrostulokset 77-76 ja karsiutui. Norman(67-68) oli tässä vaiheessa Anssia 18 lyöntiä edellä sijoittuen lopulta kuudenneksi. -Niin suuri tuo tasoero ei keskimäärin ole. Varmasti saamme Talissa aikaan kunnon pelin. Golfille Normanin vierailu Suomessa on huippujuttu, Anssi Kankkonen iloitsee.