26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Opetus

Golfarin vammat

Yleisimmät vamma-alueet golfareilla ovat alaselkä, vasen kyynärpää, vasen olkapää, vasen ranne, vasen nilkka, oikea lonkka ja vasen lonkka.

Ihmiskeho toimii siten, että joka toinen niveljärjestelmä on tukeva ja joka toinen liikkuva. Jalkaterän pitäisi olla tukevasti maassa, nilkan liikkua, polven olla tukeva ja lonkan liikkuva. Tämä niveljärjestelmien vuorottelu jatkuu aina sormiin saakka. Toimintatapaan voi tulla häiriöitä, joiden syitä ovat vammat, henkinen kuormitus ja tekniset ongelmat. Häiriöt pelaaja pyrkii kiertämään jollain konstilla, esimerkiksi lonkkien rajoittunut liikkuvuus voi aiheuttaa liiallista polvien sivuttaisliikettä. Näiden kompensaatiomekanismien seurauksena suorituskyky laskee ja pitkään jatkuessaan ne aiheuttavat vammoja.

Yleisimmät vamma-alueet golfareilla ovat alaselkä, vasen kyynärpää, vasen olkapää, vasen ranne, vasen nilkka, oikea lonkka ja vasen lonkka. Yleisimmät vammatyypit ovat venähdykset, jänteen kiputilat, nivelrikko ja välilevyvammat. Ammattilaisilla vammojen taustalla on yleisimmin puhtaasti ylikuormitus, jonka seurauksena kudokset eivät ehdi palautua lepovaiheen aikana. Amatööreillä taas vammojen syynä voidaan pitää huonoa mekaniikkaa. Ammattilaisista vähintään puolet vammautuu siten, että taukoa kilpailemiseen tulee 3-6 viikkoon ja 10-33 % ammattilaisista pelaa vammautuneena. Vammojen esiintyvyys lisääntyy pelaajien ikääntyessä. Kaikista golfareista yli puolet kärsii kroonisista vaivoista.

Kehon ja svingin mekaniikka

Useimmilla

Useimmilla golfareilla ei myöskään ole säännöllistä harjoitteluohjelmaa, joka vastaisi yksilöllisiin tarpeisiin.

Vammoja aiheuttavista mekanismeista yleisimpiä ovat huono kehon mekaniikka ja huono svingin mekaniikka. Liiallinen harjoittelu voi aiheuttaa ylikuormitusvammoja. Useimmilla golfareilla ei myöskään ole säännöllistä harjoitteluohjelmaa, joka vastaisi yksilöllisiin tarpeisiin. Huono ravitsemus ja epäsopivat välineet kuormittavat kehoa väärin ja siten altistavat myös vammoille.

Alaselän tyypillisimpiä vammoja ovat venähdykset, fasettinivelten ongelmat, välilevyvammat ja selkärangan rappeutumaan liittyvät tekijät. Alaselkä kivun ilmaantuvuutta ennustavat alhainen kehon painoindeksi, sivulankkutesti, etujalan sisäkierron rajoitus ja lonkan koukistajien kireys. Sen sijaan vatsalihasten tai selkälihasten staattisella kestovoimalla ja takareisien venyvyydellä ei näyttäisi olevan yhteyttä alaselkäkipuun. Lisäksi useat svingivirheet aiheuttavat alaselän vammoja, tyypillisin näistä on kehon liian aikainen ojentuminen. Lonkkien ja selkärangan nopea ojentuminen downsvingin aikana estää vatsalihasten toimintaa ja lisää kuormitusta rangan fasettinivelille. Monella golfarilla alaselän asennon hahmottaminen on haastavaa ja pakaralihasten toiminta huonoa, joiden seurauksena lähtökohtaisesti tukeva alaselkä alkaakin tehdä liiallista liikettä ja kipeytyy.

Golfkyynärpää ei suinkaan ole golffarin yleisin kyynärpään alueen vamma, vaan tenniskyynärpää on jopa viisi kertaa yleisempää. Kyynärpään vammautumiseen vaikuttavat ranteiden ja kyynärpäiden huono asento ja liian jyrkkä lyönnin taso (sving plane). Kehon mekaniikassa huonosti toimiva alavartalo aiheuttaa näitä yläraajojen kompensaatiomekanismeja ja siksi näiden vammojen hoidon kulmakivi on juuri alavartalon toiminnan normalisoiminen.

Moninaiset olkapäävammat

Olkapäävammat ovat hyvin moninaisia golfareilla. Usein tavataan jännevammoja eritoten iäkkäämmillä pelaajilla ja nuoremmilla taas olkanivelen löysyyteen liittyviä ongelmia. Kaikille näille on kuitenkin yhteistä olkanivelen liiallinen löysyys etusuuntaan, takaosan kireys, lihastoiminnan epätasapaino ja huono mekaniikka. Olkapäävammojen taustalla on usein jäykkä rintaranka, joten jälleen kerran vamman hoidossa tulee ottaa huomioon kokonaisuus eikä vain kipuileva alue.

Ranteen alueella vammat ovat yleensä venähdyksiä, repeämiä tai pinnetiloja. Ranteen alueen kudokset voivat vammautua akuutisti (esimerkiksi liian paksu osuma) tai hiljalleen väärän svingimekaniikan vuoksi. Puhtaasti ylikuormituksesta ja oikeasta gripistä huolimatta voi aiheutua De Quervainin syndrooma, jossa peukalon loitontaja- ja ojentajajänteet ärtyvät. Jotta ylikuormituksesta johtuvilta ranteen vammoilta vältyttäisiin, tulisi pelaajan pitää huolta riittävästä puristusvoimasta ja –kestävyydestä.

Lonkkien riittävä ja hallittu liikkuvuus on hyvin olennainen osa golflyöntiä, koska se vaikuttaa suoraan alaselän ja polvien toimintaan. Lonkan vammojen diagnosointi on haastavaa, koska oireilu helposti ohjaa tutkimuksia muualle. Tyypillisimmillään lonkkanivelestä aiheutuva kipu tuntuu nivusen seudussa, ei lonkan sivulla tai takana. Lonkkanivelen sisäisiä vammoja ovat irtokappaleet, rustorenkaan repeämät ja lonkkanivelen pinneoireyhtymä. Lisäksi lonkassa saattaa olla synnynnäisesti rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat lonkan liikkuvuuteen.

Jos

Jos pelaaja ei hyvän pron ohjeista huolimatta kehity, voi syynä hyvin olla kehon toimintahäiriö, jota ei voi huomata ellei kehoa kartoiteta kokonaisuutena.

Yksilöllisiä harjoitteita

Pelaajan kehittymisen kannalta tärkeintä on pron opetus ja oikeanlaisen lyöntitekniikan omaksuminen. Lisäksi sopivien lyöntien valinta, mielen hallinta ja sopivat välineet ovat osa kokonaisvaltaista kehitystä. Kuitenkin joskus tulee tilanne, jossa pro pyytää pelaajaa muokkaamaan lyöntiään johonkin suuntaan. Pelaaja mielestään tekee näin, mutta pro ei näe mitään muutosta eikä pelaajan lyöntimäärätkään laske. Pro ajattelee, ettei oppilas vain opi ja oppilas taas, että pro ei osaa opettaa häntä. Syynä voi hyvin olla kehon toimintahäiriö, jota ei voi huomata ellei kehoa kartoiteta kokonaisuutena. Jos lisäksi oppilaalla on kipuja kehossaan, tulisi tehdä tarkempia tutkimuksia kehon toimintaan, jotta vaivojen perimmäinen syy selviäsi.

Kartoitusten perusteella fysioterapeutti voi tarpeen mukaan tehdä hoitoja ja ohjata yksilöllisesti toimintaa korjaavia harjoitteita. Vammojen hoidon kannalta ovat harjoitteet aina etusijalla, mutta niiden tulee olla sopivia kullekin pelaajalle. Syyt, miksi kaksi eri pelaaja tekevät saman virheen svingissä, voivat olla erilaiset ja silloin luonnollisesti harjoitteidenkin tulee olla erilaisia. Kun ongelman korjaamiseen on suunnitelma, jää pelaajalle enää vastuu sen toteuttamisesta.

Lisätietoja golfswingistä ja kehon toiminnasta:

Titleist Performance Institute: http://www.mytpi.com/

Ville Suomalainen fysioterapeutti Master of Manual Therapy TPI Certified Medical Professional Ville Suomalainen työskentelee Mehiläinen Liikuntaklinikalla ja toimii Golfkuntotiimin fysioterapeuttina ja valmentajana.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje