Vapun tienoolla käveltiin kenkätestejä. Edustava määrä nykyaikaisia street-kenkiä oli ensin soviteltavana Golf Balancen myymälässä. Kun kaikki kaikki tarjolla olevat merkit oli soviteltu, jäi kaksi omaan jalkaani sopivinta kenkäparia testattavakseni. Sitten pelattiin, harjoiteltiin ja käveltiin streeteillä.
Ensimmäinen havainto oli street-kenkien mukavuus. Kengät jalkaan kotona, autolla kentälle, tunti rangella, 18 reikää peliä Hillsiden vaihtelevassa maastossa ja kevätsateen kastelemilla märillä väylillä, lounas klubilla, autolla Tapiolaan asioille ja ostoksille, sitten illalla kotiin. Kahdentoista tunnin ja melkein parinkymmenen kävelykilometrin jälkeen en edes ollut ajatellut, että jalassani oli koko ajan ollut Golfkengät – ja se pari vielä ensimmäistä kertaa. Sittemmin en ole klassisia ruuskepohjaisia kenkiä jalkaani laittanut. Katsotaan sitten syksymmällä, tai sitten jos pitää pelata prässihousuissa. Toinen kenkäpari oli lähes yhtä mukava, mutta materiaaleiltaan vähän hiostavampi. Kentällä molemmat toimivat moitteetta. Paljon on edetty piikkipohjaisista patiineista. Kenkätestistä voi lukea lisää GolfDigestin numerosta 4/12.
Toukokuun alkupuolella tavattiin taas Mika Piltz rangetreeneissä. Harjoiteltiin aluksi lyömään täysiä swingejä hiljaa. Uskomatonta kuinka pieni pituusero on rauhallisen lyönnin ja ”apinanraivolyönnin” välillä. Jälkimmäisen pituuslisä on yleensä vain sivusuunnassa. M.O.T.
Kierrokset ovatkin toukokuulla olleet ihan tyydyttäviä, sinne bufferiin tai ihan tuntumaan ainakin. Kyllä opista ja treeneistä on ollut suurta hyötyä. Parannusta Hillsiden Hill –kentällä on ollut lähes kymmenen lyöntiä per kierros viime kauteen verrattuna. Kliffaa
Äitienpäivänä lähdin viikoksi sydänkuntoutuskurssin viimeiselle osiolle. Siellä sitten testattiin miten tammikuussa asetetut tavoitteet on saavutettu. Omalta osaltani mittailen golfin sopivuutta sepelvaltimotautisen ja ohitusleikatun kuntoliikunnaksi. Neljän kuukauden tulokset olivat yllättävän hyviä:
Paino alussa 84,9 nyt 79,9 ero -5 kg
Rasvamassa 28,2 nyt 21,3 ero-6,9 kg
Lihasmassa 31,7 nyt 32,9 ero+1,2 kg
Vyötärö 101 nyt 96 ero -5 cm
Eteentaivutus -14 nyt -1 ero +13 cm
Rasva% 33,2 nyt 26,7 ero-6,5 % yks
Sepelvaltimotautiselle painonhallinta on yksi avaintekijöistä. Viskeraalista (sisäelinrasvaa) pitäisi yleensä vähentää ja vyötärön ympärysmittaa ei tulisi päästää yli 94 cm:n.
Kaikki oli siis menossa oikeaan suuntaan. Olin saanut ronskin kiloa lisää lihasmassaa liikuttaakseni itseäni. Painon putoaminen tarkoitti, ettei yhtä ylimääräistä viiden kilon kahvakuulaa tarvinnut raahata jokaiselle greenille vyötäröllään. Pelikin oli pysynyt kohtuutasolla.
Niinpä matkasin kuntotiimin toukokuun mestiksiin Talman Laaksokentälle luottavaisin mielin. Peli bufferissa, lyönti paranemassa, fyysinen kunto kohenemassa, keli aurinkoinen ja mukavaa peliseuraa odotettavissa. Mikään ei voisi mennä pieleen.
Mutta golf on golfia. Lähtiessä tuli vähän kiire. Matka Talmaan kesti kauemmin kuin luulin. Tiiausajassakin oli 10 minuutin muistivirhe. Siis autosta suoraan tiiboksiin, oli onneksi street-kengät jalassa, ettei kengänvaihtoon mennyt aikaa. Ykkösellä kaksi palloa lampeen, kakkosella yksi veteen, nelosella 3 pahaa duffia ja kahdesti bunkkeriin. Viidellätoista veteen. Ja lopputulos 24 bp. Vuoden toistaiseksi huonoin kierros. No ei mennyt kisa ihan niin kuin Strömsössä.
