16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][17]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa

Esillä 25 viestiä, 326 - 350 (kaikkiaan 463)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Tällä on jo hinta!

    Gadget

    #1094895 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Samaa vanhaa valitusta taas.

    Jääpeitettä on muodostunut viheriöille kiitettävästi ja käytettävissä olevat sääennusteet lupailevat sen lisääntymistä.

    Ensi viikolla on hiukan suojakeliä luvassa mutta lisääkö se jäätä vai vähentääkö, jää (sic!) nähtäväksi.

    #1095533 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    http://www.sgky.fi/honour-lehti/mikakentanhoidossamaksaa.html

    Keeper sattui lukaisemaan Honour-lehdestä suomalaisen kentänhoidon tilaa käsittelevän artikkelin. Tartuinpa siitä sitten sanan syrjään kiinni.

    Haastatteluun perustuvasta artikkelista saa vaikutelman, että vähintäänkin jonkinmoinen tiedoista osa on annettu mitä ilmeisimmin ns kieli poskessa, otan vapauden käsitellä juttua pakinan tapaan johon saattaa, siis nimen ja omaan saattaa, livahtaa joukkoon hiukan sarkasmin suuntaan vinksahtavia ilmaisuja. Se tässä yhteydessä sallittaneen.

    Juttumme alkaa hyvän esitelmän mukaisesti ja käy ilmi runsaasti lukuja ja prosenttimääriä jotka herättävät kiinnostuksen ja tehnevät lukijaan syvän vaikutuksen. Huomaamme ja vakuutumme, että tässä taidetaankin tietää mistä puhutaan. Noinko tosiaan on, niinpä. Saamme myös elävän muistutuksen Golfliiton liikevaihdon suuruudesta ja sen suhteesta kentänhoitokustannuksiin, mielenkiintoinen ja triviaali yhtymäkohta eri sektoreiden välillä, tästä on hyvä jatkaa.

    Saamme alkuun paljastuksen tarkoin varjellun konehallin oven takaa – monilla kentillä kentänhoitajat tekevät, kuten ilmi tuli, 7,5 tunnin ajan kenttämestarin määrittelemiä työtehtäviä, tätä on joskus työpäiväksi myös kutsuttu. Työaikana pidetään myös taukoja eli tuhlataan pelaajien rahaa. Monilla kentillä on käytäntönä, että päivän aikana pidetään jopa kaksi taukoa. Aikaa yhteen taukoon ja toisen tauon matkoihin saamme kulumaan puolitoista tuntia, näin ymmärsin, ruokataukoa kun ei työaikaan lasketa vaan ape lapetaan suihin omakustanteisella ajalla.

    Aamupäivällä pidettävä kaffepaussi on vartin mittainen joten matkaamiseen saamme laskelman mukaan kulumaan yli puoli tuntia per tauko. Tässä kohti Keeper myöntää (o)saamattomuutensa ja toteaa, että ei ole tullut kertaakaan mitattua kentän kauimmaisesta kolkasta konehallille taivaltamiseen kulunutta aikaa. Vanhan peukalosäännön mukaan ihminen kävelee kilometrin vartissa. Koska aina ei erikseen hakeuduta hankalimman mahdollisen matkan taakse, joudumme siis joskus löntystelemään.

    Tilannetta muuttaa se, että polttoainetaloudellisista tai muistakaan syistä ei tauolle matkaamista ole kielletty kentän hallinnoimaa kalustoa käyttäen joten käytännöstä on aikain saatossa muodostunut sellainen, että kukin saapuu sillä kulkuvälineellä tahi työkoneella jolla liikkeellä kulloinkin on. Sopivissa olosuhteissa kävelyvauhti ylitetään ja mahdollisuudet määräajan alittamiseen ovat olemassa. Poikkeuksen tekevät sellaiset koneet ja laitteet, joiden edessä tai takana kävellään sekä työn että siirtokuljetusten aikana, niitä käytettäessä kävelyvauhti rajoittuu kävelyvauhtiin eikä asiaa voi auttaa millään tavoin 🙁

    Aivan, tarkkasilmäinen lukijamme on jo huomannutkin että monet kentät pitävät päivän mittaan kolme taukoa. Tåtta på tåtta vai miten se oli. Niin myös Keeperin kenttä tekee mutta olemme järjestäneet asian siten, että tuikitavallisena päivänä lopetamme työnteon kymmenen minuuttia aikaisemmin. Aivan ehdotonta pakkoa ei ole asetettu, vaan päivän viimeinen tehtävä on varmistaa että seuraavana päivänä tarvittavat tykötarpeet ovat hyvin saatavilla ja kalusto lähes lähtökunnossa. Tällöin tuo lyhennys saattaa muodostua pidennykseksi mutta siitä ei aina mieli muutu pahaksi eikä muutama minuutti rahaksi. Heh, pääsi runo!

    Aamusella sitten työnjako alkaa just ja tasan eikä silloin enää avata jugurttipurkkia vaan lähdetään töihin. Joinakin aamuina juttu luiskahtaa työn puolelle jo ennenkin kuuttakin ja motivoitunutkin (!) henkilökuntakin tämänkin käytännönkin helpollakin hyväksyykin. Kas kummaa, työvoima tuntee omaehtoista halukkuutta hoitaa hommat ns. kotiin. Se managementin laskema 15% jäi nyt hämäräksi mutta kuitataan osa siitä sillä, että otetaan se käveltävän laitteen kuski kyytiin ettei sen tarvitse taapertaa ylimääräistä tuntia ja varttia päivässä vaan hän voi käyttää senkin ajan työntekoon. Laiska kentänhoitaja kun ei työttömyyttä edistä!

    ”Liiallisella lannoituksella ja kastelulla kentänhoitokulut kaksinkertaistuvat.” Suora lainaus jonka sisältämä sanoma vetää vanhan kenttämestarin vakavaksi ja nöyräksi. Ajatus tapailee kysymystä, voisiko ne kolminkertaistaa LIIALLISELLA lannoituksella ja kastelulla? Silloin voisi säästää vielä enemmän. Vai miksi ne kulut pitäisi edes kaksinkertaistaa? Toki tieto siitä on helpottava, että edes muissa maissa on sentään on ymmärretty järkeistää lannoitemääriä, ehkä ihmiskunta ei sittenkään ole tuhoon tuomittu, ainoastaan raukoilla rajoilla hämärissä möyrivät suomalaiset näin toimivat. Täytyy kirjoittaa allakan kulmaan ensi kesän kohdalle: ”MUISTA JÄRKEISTÄÄ LANNOITEMÄÄRÄT!” Noin.

    Surulla otamme aikanaan vastaan sähköpostiviestin caddiemasterin toimistosta, jossa kerrotaan että aamupelaaminen on nyt sitten kielletty. Aamut golfkentillä ovat kauniita ja tuoksut raikkaita, tutut pelaajat tulevat pitkällä askeleella. Nopeaa mutta tarkkaa backswingiä, sitä seuraavaa osumaa ja pallon lentorataa, jonka seuraaminen hetkeksi keskeytyy katseen osuttua aamun nousevaa aurinkoa vasten, on aina yhtä nautinnollista seurata. Ei hätää, pallo päätyy tarkasti sinne minne lukuisina muinakin aamuina. On aika heilauttaa kättä hiukan tavallista korkeammalle. Joskus harvoin sattuu että osumme samalle viheriölle samaan aikaan ja vaihdamme sanasen. En muista tapausta, että molemmilla osapuolilla ei olisi ollut hymy vähintäänkin puolikorvassa.

    Jos kävisi kuitenkin niin, että tätä käytäntöä, aamupelaamisen kieltämistä, ei otettaisi heti keväällä käyttöön, tehkäämme konehallien kahvitupien seinille huoneentaulut, joissa seisoo korkein kirjaimin: AAMUPELAAJA HIDASTAA TYÖTÄSI 40%! Toivoa sopii, että tämä iskostuu kaikkien kaaliin niin, että siitä ei aina tarvitse erikseen mainita. Olettama tietysti on, että sitten työnantajalleen lojaali kentänhoitaja tekee asian tavalla jos toisellakin tiettäväksi tuolle yhteisten rahojemme tärvääjälle, aamupelaajalle!

    Profiilini paljastaa, että olen ollut töissä golfkentillä jo toistakymmentä vuotta eli en voi mitenkään väittää että en olisi ollut tilaisuudessa jättää huomaamatta, vaan päin vastoin täysin tietoisena siitä seikasta että vielä yksikään golfkenttä ei ole onnistunut olemaan profiloitumatta. Samasta kattilasta kaikki. Kenttien tuleekin ottaa yleiseksi ja yhteiseksi pyrkimykseksi hoitotason laskeminen. Samalla rahalla alempaa hoito tasoa! Säästöä syntyisi edelleen jos kaikki kentät ottaisivat saman mainossloganin, johon on hyvä jättää yksi yhdys sana virhe aidon vaikutelman luomiseksi!

    Loppukaneetti hiukan vakavammalla mielellä. Kirjoitin tuon äskeisen selvin päin ja läpällä. Tähän sopisi se vanha kasku jonka loppurepliikki kuuluu: ”Niin pilailenkin mutta itsehän aloitit.” Alkua ei voi nykyisessä someilmastossa kertoa koska siitä voisi rapsahtaa tuomio.

    Ymmärrän kentänhoidon ja sen kustannusten merkityksen sekä tärkeyden, niin ymmärtävät myös lukuisat kollegani. Toivon että kenellekään ei tule yllätyksenä, mutta me mietimme artikkelissa esillä olleita asioita aivan vakavissamme, siksi en osannutkaan oikein muunlaista vastinetta kirjoittaa. Olen valmis jatkamaan asiallista keskustelua aiheesta.

    Terveisin Keeper

    #1095548 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Voihan nenä!

    Tuntien kirjoittajan taidot kentänhoidon saralla en olisi nenätellyt lainkaan, mutta tuo proosan laatu!! Jestas sentään, tuosta olisi ollut nuori F.E.Sillanpääkin kateellinen!

    Olipa jälleen kerran lukemisen arvoinen kirjoitus Keeperiltä. On vissiin aivan pakko käydä pitkästä aikaa pelaamassa tuo Keeperin kenttä ensi kesänä, ja ottaa vielä vaimo mukaan!

    #1095564 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Keeper
    Et kuitenkaan halunnut kertoa mielipidettäsi kyseisessä numerossa, vaikka sinulle tarjottiin siihen mahdollisuus.

    #1095566 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Keeper
    Et kuitenkaan halunnut kertoa mielipidettäsi kyseisessä numerossa, vaikka sinulle tarjottiin siihen mahdollisuus.

    Nimimerkki Keeperiltä ei ole pyydetty kommentteja eikä näkemyksiä puheena olevaan aiheeseen, ei myöskään kenttämestarilta joka kirjoittelee tuolla nimimerkillä. Varmistin asian kysymällä häneltä tuossa aamusella herätessämme töihin. Ehkä siirrymme käyttämään yksikön ensimmäistä, toivottavasti se ei asiasisältöä sekoita.

    Jälkikäteenkään ajateltuna en näe erityistä syytä, miksi aihetta olisi pitänyt kommentoida suoraan lehteen. Esitit lukuja joita en tarkistanut mutta en myöskään kyseenalaistanut. Esitit kokemuksiasi kentänhoidosta, minä esitin omiani.

    Syy miksi tartuin aiheeseen on joidenkin asioiden esittäminen vähän hassusta vinkkelistä. Otanpa esimerkin. Jos menisin kuljetusalan lehteen kertomaan asiantuntijana että rahtauskulut Helsingistä Vantaalle kaksinkertaistuvat käytettäessä Kärkölän kautta kulkevaa reittiä, olisin aika lailla oikeassa. Ehkä vielä lisäisin kommentin ulkomailla tehdyistä havainnoista, joiden mukaan suorin ja/tai nopein reitti on taloudellisin mikäli sen käyttämiseen ei ole muita esteitä. Luultavasti saisin myös joko jyrkän tai humoristisen vastauksen päätelmiini.

    Tällä tavoin luin muutamat muutamat esittämäsi ajatukset. Tarkoitukseni on käydä keskustelua artikkelissa esille otetusta aiheesta koska se on tärkeä ja aina ajankohtainen. Jotakin tehokeinoa katsoin tarpeelliseksi käyttää koska mahdollista, että joku lukee sanaleikin tuplakuluista tosissaan. Ohjataan siis keskustelua asiaperustalle.

    Varmaan huomasitkin, että jätin itse pihvin käsittelemättä, tein sen tarkoituksella. Toivon että keskustelu ulkoistusmallin soveltuvuudesta eri tilanteisiin lähtee käyntiin asiallisesti ja sellaisista lähtökohdista, jotka nojaavat todellisuuteen. Vastoin jutusta saatavaa kuvaa, on eri tyyppisiä ulkoistus- ja urakointimalleja käytetty paljonkin ja niitä käytetään edelleen. Vielä paljon laajemmin niitä on mietitty ja tehty työtä sopivien tapojen löytämiseksi.

    Jutussa oli paljon sellaista, joka vaatisi kunnolla asian avaamista ja keskustelua. Monet siinä esitetyt ajatukset vaatisivat kunnollisia tai edes jonkinlaisia perusteluja sekä monipuolista tarkastelua. En tiedä onko tämä foorumi riittävä alusta aiheen käsittelylle, pelkäänpä ettei.

    #1095600 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    ”Yhdellä viheriöleikkaajalla aamuleikkuisiin kuluu vajaat 4 tuntia tyhjällä kentällä. Jos sekä kentänhoitajat että pelaajat lähtevät yhtäaikaa kuudelta aamulla kentälle, on lopputulos se, että pelaajat hidastavat työtä aamusta asti jopa 40 %. Mikäli aamupelaamista rajoitettaisiin alkamaan vasta yhdeksältä golfkenttä ei tarvitsisi kahta väylä-, viheriö-, lyöntipaikka- ja mahdollisesti karheikkokonetta. Työvoimaakin tarvittaisiin vähemmän, kun kentänhoito saisi työrauhan. Mönttisen mielestä pelaajille pitäisi avata enemmän tällaisten asioiden vaikutusta kentänhoitoon ja kustannuksiin. Aamuja rauhoittamalla myös palvelutiski voitaisiin avata myöhemmin.”

    Hyi teitä aamupelaajia. Ettäs kehtaatte.

    #1095694 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Taistelu jäitä vastaan viheriöillä on meneillään.

    Keskimääräinen tilanne ensimmäisen erän jälkeen kentillä on

    Jäät 5
    Kentänhoitajat 13

    #1095695 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Pyydän anteeksi Keeper! Minulla oli väärää tietoa, kommentointi mahdollisuuksistasi.

    Artikkelin tarkoitus oli herättää keskustelua kentänhoidon kustannuksista.
    Mielestäni Pekin esiin nostama esimerkki on varsin hyvä. Jos ”ei tarvitsisi kahta väylä-, viheriö-, lyöntipaikka- ja mahdollisesti karheikkokonetta, tarkoittaisi tämä kenttäyhtiölle lähes 200 000 € euron säästöä koneinvestoinneissa, sekä huomattavaa säästöä henkilöstökuluissa. Sehän on jokaisen yhtiön päätös mihin he rahansa käyttävät.

    Eikö osakkaana olisi helpompi vaikuttaa omistamaansa kenttään, jos budjettia käsitellessä kenttäyhtiö esittäisi kuinka paljon kentän eri pelialueisiin on käytetty aikaa ja rahaa. Aivan kuten taloyhtiön kokokouksissakin, päätetään yksikköhinnoista, jotka määrittelee käytetäänkö rahat vesimaksuun vai palkataanko siivoaja.

    #1095716 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Artikkelin tarkoitus oli herättää keskustelua kentänhoidon kustannuksista.
    Mielestäni Pekin esiin nostama esimerkki on varsin hyvä. Jos ”ei tarvitsisi kahta väylä-, viheriö-, lyöntipaikka- ja mahdollisesti karheikkokonetta, tarkoittaisi tämä kenttäyhtiölle lähes 200 000 € euron säästöä koneinvestoinneissa, sekä huomattavaa säästöä henkilöstökuluissa. Sehän on jokaisen yhtiön päätös mihin he rahansa käyttävät.

    Höpsis.

    Kenttä on pelaamista varten ja kenttähenkilökunta palveluammatissa. Jos aamupelaaminen kielletään, eivät säästöt ole tuollaisia. Ja jos aivan kaavamaisesti haluaa laskea niin aamutuntien arvo maltillisellakin fiikalla laskien on neljäsataa tuhatta. Per kesä.

    Realistiset lähtökohdat tähän keskusteluun, hiukan laajempaa näkemystä mukaan kuinka asoita voi kentällä hoitaa.

    Pelaajille pitää toki kertoa että mihin ja miten heidän rahansa käytetään. Useimmiten kenttä on golfyhteisön arvokkain omaisuus. Omaisuuden ylläpito ja mahdollinen arvon parantaminen annetaan siis mahdollisimman ammattitaidottomalle (matalapalkkaiselle) henkilökunnalle jonka motivaatio ja jaksaminen niistetään minimiinsä iskemällä excelit pöytään. Sama tehdään pelaajille kertomalla että olette tiellä ja haittaatte kentänhoitoa.

    Hoitovelkaa on helppo tehdä kentälle. Kaikki tuntemani kenttämestarit osaavat tehdä sen ja monet ovat joutuneet korjailemaan pellepelottomien jälkiä, jotka eivät ole ymmärtäneet perustyön arvoa, jolla kenttää ylläpidetään pitkällä aikavälillä.

    Vanhempi sukupolvi muistaa Sleepy Sleepersien biisin kahvin keitosta. Tapoja oli vain kaksi, nimittäin oikea ja väääärä. Kentänhoitotapoja on useampia mutta ääripäät on tunnistettavissa. Vinkkinä voin kertoa, että kun seuraa pitkällä aikavälillä niiden kenttien toimia, jotka ovat keskimäärin paremmassa kunnossa, saa hiukan osviittaa. Sama kääntäen.

    Kehitys kehittyy mutta sen kentän osa ei ole helppo, joka uskoo keksivänsä oikoteitä. Toistan toistamistani että asioita pitää pyrkiä kehittämään ja seuraamaan alalla tapahtuvaa edistystä. En tunnustaudu olevani vanhoihin ikiaikaisiin menetelmiin juuttuja, paitsi monissa kasvutapahtumiin liittyvissä ilmiöissä ja vaikkapa fysiikan lakien suhteen. Nekin on hyvä koeponnistaa turvallisissa olosuhteissa ja hallitusti.

    Vuosikymmenten saatossa on nähty meilläkin että joku kenttä keksii uuden tavan tehdä asioita ja kertoo, että nyt kaikki laitetaan uusiksi. Tiedämme seuraukset.

    #1095728 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Mönttinen astuu aika lailla syrjään omalta tontiltaan tuon aamupelaamisen kieltämisen kanssa. Tässä maassa on varsin iso joukko ihmisiä, joiden likimain ainoa mahdollisuus pelaamiseen on juuri aikaisin aamulla. Ei kai Mönttinenkään halua vähentää golfkenttien maksajien joukkoa entisestään..? Saattaisi meinaan potkia riippumatonta yrittäjääkin persiille semmoinen…

    #1095729 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Vuosikymmenten saatossa on nähty meilläkin että joku kenttä keksii uuden tavan tehdä asioita ja kertoo, että nyt kaikki laitetaan uusiksi. Tiedämme seuraukset.

    Aivan ensimmäiseksi tuli minulle mieleen Cooke… ja seuraukset on todellakin nähty.

    #1095733 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Empä tiedä missä kohdassa olen ollut kieltämässä aamupelaamista.Tosin tiedän, että aamupelaamista rajoitetaan suomalaisillakin kentille tiettyinä päivinä viikossa, tämä tietenkin vain pelaajien kiusaksi.

    Se mitä ulkoistamiseen tulee niin viimeisimmät kentät: Tawast Golf, Hattula Golf, Vantaan Golfpuisto, Gumböle Golf, Espoon Golfseura, Vihti Golf ja Tuusula Golf ovat keskittäneet/ulkoistaneet hoitotoimensa. Oma veikkaukseni on, että tämä ilmiö on tullut jäädäkseen.

    #1095748 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Empä tiedä missä kohdassa olen ollut kieltämässä aamupelaamista.

    Suora lainaus:

    Aamupelaamisen haittavaikutukset
    Tuukka Mönttisen havaintojen mukaan aamupelaajat pelaavat noin 5 km/tuntivauhdilla. Nopeimmat kiertävät kentän parissa tunnissa. Yhdellä viheriöleikkaajalla aamuleikkuisiin kuluu vajaat 4 tuntia tyhjällä kentällä. Jos sekä kentänhoitajat että pelaajat lähtevät yhtäaikaa kuudelta aamulla kentälle, on lopputulos se, että pelaajat hidastavat työtä aamusta asti jopa 40 %. Mikäli aamupelaamista rajoitettaisiin alkamaan vasta yhdeksältä golfkenttä ei tarvitsisi kahta väylä-, viheriö-, lyöntipaikka- ja mahdollisesti karheikkokonetta. Työvoimaakin tarvittaisiin vähemmän, kun kentänhoito saisi työrauhan. Mönttisen mielestä pelaajille pitäisi avata enemmän tällaisten asioiden vaikutusta kentänhoitoon ja kustannuksiin. Aamuja rauhoittamalla myös palvelutiski voitaisiin avata myöhemmin.

    Puhumme ohi. Jos se johtuu siitä että kirjoitan epäselvästi tai liian pitkiä jorinoita, sori siitä.

    En ole kritisoinut ulkoistettuja töitä.* Esitin eriävän näkemyksen mm. kohtaan:

    Mönttisen mielestä ulkoistuskonseptia ja sen tuomia mahdollisuuksia ei ole ymmärretty golfalalla alkuunkaan.

    Kerroin että sitä on tehty paljon ja tehdään edelleen. Mietitty sitä on vielä paljon enemmän. Monissa tapauksissa siitä on luovuttu ja syyt ovat pääsääntöisesti selvillä.

    Kirjoitan vielä kunnon vastineen tuohon Honourin juttuun, jos kirjoitan. Siinä on monen monta väittämää jotka kannattaa avata kunnolla. Tällä tavoin ilmaistuna.

    *Edit: Pitäisi kai aina lukea ennen enteriä.

    Olen kritisoinut ja tulen kritisoimaan ulkoistuksia. En halua/osaa kikkailla sivistyssanoilla mutta kritiikki voi olla myös positiivista. Kritisoin myös meidän nykyisiä käytäntöjä jatkuvasti.

    Tarkoitukseni oli todeta, että en lähtökohtaisesti väitä ulkoistettujen töiden olevan huono vaihtoehto. Siinä on paljon rajoitteita ja haittapuolia, usein nämä ovat olleet suurempia kuin hyödyt. Mutta myös myönteisiä esimerkkejä löytyy.

    Tämä on niin monipolvinen asia, että oikeaa vastausta ei heti löydy ja sen vuoksi kritisoin (sic!) voimakkaita yksinkertaistuksia jotka esitetään ns. hatarin perustein.

    #1095772 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Maailma muuttuu näköjään. Muutama ajatus ilmaan.

    I Riskinkarttajana voi todeta, että jos hommat toimivat, niin pienen laskennallisen säästön takia ei kannata tehdä muutoksia.

    II Nyt liikkeenjohdon ja yleisimminkin on muotia,että laatikkoleikkejä pitää tehdä vähintään joka toinen vuosi. Sama uskonto valuu golfkentillekin?

    Katsotaan nähdäänkö lisää kunnon jäsentenvälisiä. Eri mieltä on oltu, mutta vain sanan säilällä on hyökkäilty. Somea parhaimmillaan.

    P.s Jää on sulanut pihalta ja kaduilta ja mummontappokeli ohi. Musta maa eli kaikkea ei voi saada.

    #1095782 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Asiantuntemattomuuden suomalla varmuudella panen kentänhoidon osa-alueet seuraavaan tärkeysjärjestykseen:
    1) viheriöt, 2) bunkkerit, 3) väylät, 4) raffit ja 5) tiiboksit.
    Jos säästösyistä hoidon tasosta pitää joksikin aikaa jossakin tinkiä, niin järjestys olisi tuo. Siis vähiten tärkeitä ovat tiiboksit. Ei niidenkään hoitoa tietysti kokonaan voi laiminlyödä.

    #1095788 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tiiboksien kunnosta: Vaikka tiiboksi olisi täysin perunapeltona, saa tiiltä lyödessä kuitenkin aina hyvän makuun, eikä kunto siis vaikuta peliin millään tavalla. Kuitenkin surkeat tiiboksit jättää jotenkin paskan fiiliksen kentän kunnosta. Jännä juttu.

    Etelä-Suomen greenien jääongelmat taitaa nyt olla ohi ainakin vähäksi aikaa, vai? Mikä ongelma tai riski mahtaa tulla tilalle?

    #1095805 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Etelä-Suomen greenien jääongelmat taitaa nyt olla ohi ainakin vähäksi aikaa, vai? Mikä ongelma tai riski mahtaa tulla tilalle?

    Lumihomeet.

    Viimeinen torjunta syksyllä tehdään niin myöhään, että systeemisiä eli sisävaikutteisia torjunta-aineita ei voi käyttää, koska ne vaativat kasvua toimiakseen eli kulkeutuakseen kasveihin sisälle. Talvea vasten käytetään kontaktisia eli ulkovaikutteisia, joiden tehtävänä on kiinnittyä kasvien pintaan ja estää patogeenien pääsy sisälle. Vaikka uusimmat aineet ovat imeytyviä, huuhtoutuvat ne runsaiden vesisateiden myötä pois.

    Päästäänkö torjunta uusimaan on taas herrassaan. Se kun vaatii jonkinmoiset olosuhteet.

    Muitakin riskejä on. Ei ole ollut helppo syksy ja monet jäätymiset sulamisineen sekä runsas veden seisominen kasvualustassa ovat heikentäneet kasvustojen yleiskuntoa. Marginaali pienenee joten hankala kevät saattaa tehdä tepposia.

    #1095813 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kiitos Keeperille !
    Keeperin kirjoituksia on ollut aina ilo lukea.
    Toivottavasti aika ja energia riittää myös jatkossa jatkaa noita loistavia kirjoituksia !

    #1095910 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Griinit kateltu.

    Tilanne hyvä taas eikä homeita näköpiirissä. Lumihometta on muuten kahta laatua, Microdochium nivale eli vanha Fusarium (joo, ei mee ihan yks yhteen) eli Pink Snow Mould ja sitten on Hattivattitauti. Sitä esiintyy vähälumisempina talvina ja jos syksy on ollut huono, ei kunnollista routaa tai muuten huono talveentuminen. Keväällä sen tuntee siitä että laikku on usein isompi kuin perinteisellä, yleensä se ei pureudu niin syvälle, on väriltään harmaa (Grey Snow Mould) ja laikku ei aina ole pyöreä vaan yhdeltä sivulta vähän tylppä. Sopivissa olosuhteissa itiöemät puhkeavat seuraavana syksynä ja kotimaisen nimensä tämä tauti on saanut juurikin näistä, Muumeista tuttujen otusten näköisistä nuijapäistä. Tiede käyttää nimeä Typhula incarnata mikä on aika tylsä. Laatua ishikariensis esiintyy kovin lumisissa oloissa pohjoisemmilla kentillä.

    Ollaan juteltu kollegoiden kanssa, että huono talvi on usein stressaavampi kuin hyvä kesä. Kesän päätökset ovat monella tapaa helpompia ja keinoja on käytössä enemmän, tapahtumiin pääsee vaikuttamaan toisella tapaa. Vaatimustaso kentillä nousee jatkuvasti ja jos parasta yritetään tarjota, pitää talvellakin yrittää tehdä kaikki mahdollinen vaikka se yleensä on aika hämärissä haparointia. Nyt on sitten ruiskutuskelien arpomisen vuoro vai pitäisikö mennä kotio välillä?

    Joskus tää on vaikeempaa ku aina.

    #1095920 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mites Keeper etelä-Euroopassa tähän aikaan vuodesta? Käsittääkseni sielläkin heinällä on jonkinnäköinen ”talviuniaika” niin olisiko lyöntijäljet parempi paikata sillä hiekkaseoksella vai divotin etsimällä ja tallomalla se lyöntijälkeen? Kentän suositusten mukaan toki mennään, mutta kaikilla kentillä kun ei noi ohjesäännöt aina satu silmään. Nimim huomenna ensimmäinen kierros.

    #1095927 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mites Keeper etelä-Euroopassa tähän aikaan vuodesta? Käsittääkseni sielläkin heinällä on jonkinnäköinen ”talviuniaika” niin olisiko lyöntijäljet parempi paikata sillä hiekkaseoksella vai divotin etsimällä ja tallomalla se lyöntijälkeen? Kentän suositusten mukaan toki mennään, mutta kaikilla kentillä kun ei noi ohjesäännöt aina satu silmään. Nimim huomenna ensimmäinen kierros.

    Yleisohjetta en oikein osaa antaa. Lopputulos riippuu myös kentän käytännöistä vaikkapa kastelun suhteen. Mitä laadukkaampi ja kalliimpi kenttä, sitä enemmän siellä on divotologeja omasta takaa eli talon puolesta paikkaillaan.

    Jossei pullot tai pussit ole tyrkyllä niin sitten divotteja jahtaamaan.

    Hauskaa reissua ja pelejä!

    #1096259 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Jos tietävät jaksavat pohtia tätä suurta aihetta, niin miten tämän ilmastonmuutos vaikuttaa talvehtimiseen ja kentänhoitoon?
    – Sateita tulee talvella enemmän ja tulee enemmän vetenä.
    – kausi pitenee ja kummastakin päästä?
    – näkyykö jo nyt?

    Tuolta voi käydä lukemassa viimeisimmän uhkakuvat tai mahdollisuudet.
    http://www.hs.fi/tiede/art-2000005012972.html?share=3ce9fa6c942c9964fc61d7c6a92d23bb

    Vuosi mennä hujahti ilman kentänhoitoasiaa, mutta aika kuolluthan tämä palsta alkaa olla muutenkin. Onko missään enää toimivaa keskustelua?

    Urakointimallit tuli ja meni, ja seuraavana taitaa olla sitten markkinaehtoinen toiminta. Tarkoittanee sitä, että kentät jakavat loputkin katteet pelaajille vitosen ja kympin kokoisina alennuksina, kilvan. Kentänhoito tinkii ensimmäisenä pitkävaikutteisista hoitotoimista, koska niiden vaikutukset eivät näy heti, viisasta.

    Liiton uusi kenttäasiantuntija aloitti ja toivotamme Jarin tervetulleeksi! Kovaa on mutta kyntää täytyy, kuten sanonta kuuluu 🙂

Esillä 25 viestiä, 326 - 350 (kaikkiaan 463)
Vastaa aiheeseen: Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa